Suomen ilmastopäästöt ovat hienoisessa laskussa, mutta on selvää, että nykyiset ja suunnitellut toimet eivät riitä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden 2020 ilmastovuosikertomuksen mukaan lisätoimien tarve hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä on arviolta 15 megatonnia.
Ensi vuoden talousarviossa ilmastotyötä edistetään miljardeilla euroilla: turpeen alasajo aloitetaan, päästökauppakompensaatio lakkautetaan vuodenvaihteessa ja teollisuuden energiaverojen palautukset siirtymäajalla. Teollisuuden sähköistymistä tuetaan alentamalla teollisuuden sähkövero EU:n minimitasolle.
Uusia päästövähennystoimia kuitenkin tarvitaan kaikilla sektoreilla, ja niitä tullaan edistämään valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa sekä hallituksen puoliväliriihessä.
Eduskunta kävi viime viikolla ilmastovuosikertomuksesta lähetekeskustelun. Seuraavaksi teemme ympäristövaliokunnassa asiasta mietinnön.
Ilmastovuosikertomus on parantunut edellisestä, mutta kehitettävää riittää. Ilmastolain uudistuksen yhteydessä ilmastovuosikertomus tulee vakiinnuttaa aiempaa helpommin lähestyttäväksi työvälineeksi ilmastotoimien riittävyyden seurantaan niin meille päättäjille kuin kaikille kansalaisille. Lue puheeni ilmastovuosikertomuksen lähetekeskustelussa alta.
*****
Arvoisa puhemies,
Ilmastovuosikertomus on tärkeä työkalu, jonka avulla eduskunta, kansalaiset ja kaikki yhteiskunnan toimijat voivat seurata ilmastopolitiikan riittävyyttä suhteessa 1,5 asteen kriittisen lämpenemisen rajaan ja hallituksen 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Viime vuonna käsittelimme kaikkien aikojen ensimmäistä ilmastolain mukaista kertomusta. Se keräsi paljon kiinnostusta ja myös palautetta, jonka pohjalta kertomusta on parannettu. Nyt ilmastovuosikertomus kattaa kaikki päästösektorit ja pitää sisällään hiilineutraaliustarkastelun. Kiitos ympäristöministeriölle hyvästä työstä.
Arvoisa puhemies,
Ilmastotyö etenee myös EU:n tasolla. Euroopan parlamentti päätti nostaa EU:n päästövähennystavoitetta 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä päätös oli odotettu ja oikeansuuntainen. Eurooppalaisen ilmastopolitiikan edelläkävijyys on merkityksellistä globaalin kehityksen suunnannäyttäjänä. On tärkeää, että Suomi tukee vahvasti EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimon tason nostoa ja toimii osaltaan edelläkävijänä.
EU:n elpymisrahaston varojen suuntaaminen ilmastokestävään rakennemuutokseen vanhojen rakenteiden säilyttämisen sijaan antaa meille ainutkertaisen mahdollisuuden toteuttaa muutos rivakasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Korkean tason teknologinen osaaminen antaa Suomelle mahdollisuuden olla hiilikädenjäljeltään kokoaan suurempi edistämällä vientituotteilla globaalien päästövähennysten aikaansaamista.
Arvoisa puhemies,
Ensi vuoden talousarviossa ilmastotyötä edistetään miljardeilla euroilla. Turpeen alasajo aloitetaan, päästökauppakompensaatio lakkautetaan vuodenvaihteessa ja teollisuuden energiaverojen palautukset siirtymäajalla. Teollisuuden sähköistymistä tuetaan alentamalla teollisuuden sähkövero EU:n minimitasolle. Liikenteen työsuhde-etuja päivitetään ilmastoaikaan. Asuinrakennusten energiaremonttien avustuksia jatketaan 40 miljoonalla eurolla.
Nykyiset ja suunnitellut toimet eivät kuitenkaan riitä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastovuosikertomuksen mukaan lisätoimien tarve hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä on arviolta 15 megatonnia. Uusia päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, ja niitä tullaan edistämään valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa sekä hallituksen puoliväliriihessä.
Päästövähennysten lisäksi hiilinieluilla on keskeinen merkitys hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa tullaankin arvioimaan uusia politiikkatoimia nettonielun vahvistamiseksi. Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi valmistuu ensi keväänä. Ilmastolain ohjausvaikutuksia tullaan vahvistamaan nykyisestä. Lakia tullaan päivittämään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu.
Arvoisa puhemies,
Liikenteen päästöt vähenivät vihdoin, mutta vain vähän. Liikenne aiheuttaa liki 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Liikennesektorilla tarvitsemme uusia toimia, jotta tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä saavutetaan.
Toistaiseksi toimet nojaavat erityisesti biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä autokannan uusimiseen. Huolestuttavaa on, että päästölaskelmissa ei huomioida sitä, että kuinka suuri osuus Suomessa käytetyistä nestemäisistä biopolttoaineista perustuu palmuöljytisleeseen. Palmuöljyn tuotanto aiheuttaa trooppista metsäkatoa ja voi siten olla ilmaston kannalta fossiilisia polttoaineitakin haitallisempaa.
Liikenteen sähköistäminen sekä jätepohjainen biokaasu ovat kestävämpiä vaihtoehtoja. Ja ennen kaikkea liikkumista pitää vähentää ja siirtää joukkoliikenteeseen ja raiteille. Esimerkiksi kaupunkien joukkoliikennettä on tuettava koronakriisin yli, jottei palvelutasoa jouduta laskemaan ja lipunhintoja korottamaan, jolloin houkuttelevuus kärsii.
Arvoisa puhemies,
Ilmastovuosikertomus on parantunut vuoden takaisesta, mutta kehitettävää riittää edelleen. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä ilmastovuosikertomusta on kehitettävä vielä strategisempaan suuntaan ja arvioitava vuosittain tehtyjen päätösten riittävyyttä suhteessa Pariisin ilmastosopimukseen ja 1,5 asteen rajaan. Ilmastovuosikertomus tulee vakiinnuttaa aiempaa helpommin lähestyttävänä työvälineenä ilmastopolitiikan seurantaan niin meille päättäjille kuin kaikille kansalaisille.