Sote-uudistus on jälleen kerran askeleen lähempänä toteutumista, kun olemme saaneet hallituksen esityksen eduskuntaan. Vielä on kuitenkin pitkä matka uudistuksen viemisessä maaliin.
Tätä sote-mallia on rakennettu edellisten hallitusten työn pohjalle, eikä tehtyä työtä siis ole heitetty romukoppaan. Siksi toivon, että mallia voidaan eduskunnassa vielä parantaa, jotta se saisi mahdollisimman laajan hyväksynnän.
Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn helpottaminen, palvelujen parempi yhteensovittaminen ja kustannusten hillitseminen. Nopean hoitoonpääsyn ja oikea-aikaisen hoidon saamisen kannalta on olennaista, että hälvennämme rajan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Siis ei enää ihmisten pompottelua ja kustannusten osaoptimointia, vaan yksi luukku, josta ihminen ohjataan hänen tarvitsemansa avun ja hoidon piiriin. Kun kokonaisvastuu on yhdellä taholla, päästään eroon myös siitä kuntia turhauttavasta tilanteesta, että erikoissairaanhoito lähettää vuoden lopulla laskun, joka on maksettava, vaikka sen suuruuteen ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa.
Tätä tällä uudistuksella tavoitellaan. Ja tässä meidän on onnistuttava, jotta saamme sote-kustannusten kasvua hillittyä ja samalla turvattua ihmisille heidän tarvitsemansa palvelut.
Haastavin osa tätä sote-kokonaisuutta on rahoitusmalli, joka muuttaa rahanjakoa kuntien ja alueiden välillä. Kuntien talouden se muuttaa radikaalilla tavalla, kun noin puolet verotulosta siirretään pois kunnilta soteen liittyvien tehtävien mukana. Tämä on ongelmallista erityisesti niille kunnille kasvaville kunnille ja kaupungeille, joiden pitää suoriutua investoinneistaan, kuten kouluista, päiväkodeista ja joukkoliikenteestä, merkittävästi pienemmällä tulovirralla.
Vihreiden ryhmässä teimme lujasti töitä neuvotteluvaiheessa esityksen parantamiseksi ja hallituksen esityksessä näkyykin vihreiden kädenjälki. Saimme muutosrajoittimia muuttamalla tasoitettua iskua, joka kohdistuu rahaa menettäviin kuntiin, sekä parannettua kasvukaupunkien rahoitusta. Tämä teki esityksestä tasapainoisemman ja hyväksyttävämmän.
Kasvukaupunkien kannalta on tärkeää, että valtionosuusjärjestelmään saatiin erillinen asukasmäärän kasvuun perustuva kriteeri. Se on hyvä alku sille, että kasvun kustannukset voidaan huomioida paremmin. Myös vieraskielisten määrän huomioiminen rahanjaossa nykyistä paremmin on tärkeää niille kunnille, joissa vieraskielisten määrä on suuri.
Tärkeänä pidän myös satsauksia hyvinvoinnin edistämiseen luomalla sille rakenteet ja osoittamalla osuus rahoituksesta. Tähän suuntaan meidän kannattaa järjestelmää kehittää. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä kunnilla ja kolmannella sektorilla on todella suuri merkitys.
Sote-uudistuksen tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatettavia, ja uudistus on koko Suomen kannalta välttämätön, jotta voimme väestön ikääntyessä huolehtia jokaisesta apua tarvitsevasta. Olen kuitenkin huolissani rahoitusmallin vaikutuksista suurten kasvavien kaupunkien elinvoimaan ja investointikykyyn.
Vaikka rahoitusmallista saatiin neuvoteltua kasvukaupunkien kannalta parempi, se ei edelleenkään riittävästi huomioi niiden kannalta keskeisiä tekijöitä, kuten asukasmäärän kasvua, palkka- ja kiinteistökuluja, vieraskielisten määrää tai alueiden eriytymistä.
Vihreille on tärkeää, että samalla kun huolehdimme koko Suomen ja syrjäseutujen vähäväkisten ja ikääntyvien alueiden palveluista, pidämme huolen suurten kaupunkien ja kasvualueiden edellytyksistä huolehtia omista asukkaistaan myös tulevaisuudessa. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt tähän huomiota ja edellyttänyt vaikutusarvioita. Tähän on eduskunnassa vielä huolella paneuduttava.
Työtä näiden haasteiden taklaamiseksi jatketaan: Hallitus on sitoutunut tekemään kokonaistarkastelun kuntien rahoitusjärjestelmästä ja kehittämään sitä siten, että kuntatalouden kestävyyttä ja vakautta – muun muassa kasvavien kuntien investointikyky huomioiden – turvataan. Edelleen hallitus on sitoutunut siihen, että THL:n sote-palvelutarvekerrointa kehitetään ottamaan paremmin huomioon olosuhdetekijät kuten palkka- ja kiinteistökulut sekä alueiden eriytyminen ja asunnottomuus. Tämä työ tehdään ennen vuotta 2023.
Jatkan osaltani yli 1600-sivuisen sote-uudistuslakipaketin käsittelyä hallintovaliokunnassa, jonne esitys tulee lausunnon antamista varten. Mietinnön esityksestä tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta.