Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 21.1.2021
Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Meidän on vähennettävä merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä sovittaaksemme kulutuksemme maapallon kantokyvyn rajoihin. Ratkaisu on siirtyminen kiertotalouteen, joka ohjaa luonnonvarojen kestävään kulutukseen.
Kiertotaloudessa luonnonvaroja käytetään kestävämmin ja ne pysyvät kierrossa pitempään. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja ylikulutuksen aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseen. Se on keino vähentää luonnonvarojen käyttöä ja samanaikaisesti tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Olennaista on talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen käytön kasvusta.
Kiertotaloudella on valtava taloudellinen potentiaali. Se luo uusia työpaikkoja ja tarjoaa kuluttajille kestävämpiä tuotteita. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii kuitenkin meiltä kaikilta uudelleenajattelua ja asennemuutosta: kertakäyttökulutuksen sijaan jaamme, vuokraamme, korjaamme, päivitämme ja kierrätämme tavaroita ja raaka-aineita.
Kiertotalouteen siirtymiseksi tarvitsemme luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle mitattavat kansalliset tavoitteet ja ohjauskeinot. Tuoreessa kiertotalouden edistämisohjelmassa esitetään ensimmäistä kertaa Suomelle konkreettinen tavoite luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseksi: kotimainen raaka-aineiden kulutus ei saisi enää vuonna 2035 ylittää vuoden 2015 tasoa. Materiaalien kiertotalousaste halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme suuren systeemitason muutoksen, uutta lainsäädäntöä, taloudellisia ohjauskeinoja sekä kunnon resurssit koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Esimerkiksi luonnonvaraverolla kierrätetystä raaka-aineesta voidaan tehdä kilpailukykyisempi vaihtoehto neitseelliselle raaka-aineelle. Lainsäädännöllä voidaan velvoittaa tuotteiden valmistajat tekemään tavaroista pitkäikäisiä, kestäviä ja korjattavia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan satsaamalla synnytetään uusia kiertotalousratkaisuja.
Myös kunnilla on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä. Ne voivat kirittää alueellaan toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita kiertotalouteen sekä tehdä omat hankintansa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Monet kunnat ja kaupungit ovat jo tarttuneet toimeen. Ruokahävikin vähentämisestä ja jakamisesta eteenpäin on jo monia hyviä esimerkkejä. Jätehuollon mahdollisuudet paikallisten materiaalivirtojen uudelleen hyödyntämisessä ovat valtavat. Rakentamisen suunnittelulla voidaan edistää kiertotaloutta muun muassa maamassoja ja purkumateriaaleja fiksusti hyödyntämällä. Kaupunkipyörät ovat hyvä esimerkki liikkumispalvelusta. Hankinnoissa voidaan suosia palveluja, joissa huomioidaan koko elinkaaren kestävyys. Samalla luodaan alustoja uudenlaiselle liiketoiminnalle.
Siirtymä kiertotalouteen on elintärkeä keino vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja työllisyyttä kestävällä tavalla. Kiertotaloudesta on tehtävä taloutemme perusta.
Tiina Elo
Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja (vihr.), Uusimaa