Valtuusto sai viimein käsiteltäväkseen minun ja Saara Hyrkön lokakuussa 2018 jättämän valtuustoaloitteen kestävän kehityksen budjetoinnista ja ilmastovaikutusten arvioinnista.

Espoossa tehdään paljon ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä, mutta työn vaikuttavuutta on parannettava, jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteen 2030. Nyt suunnitellut toimet eivät riitä, vaan lisätoimia tarvitaan.

On harmillista, että tähän valtuustoaloitteeseen vastaaminen on kestänyt yli kaksi ja puoli vuotta. Jos vastaus olisi saatu puolen vuoden määräajassa, olisimme voineet ripeämmin kehittää toimintaa.

Nyt asia kuitenkin etenee. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti toivomukseni, joka kuuluu näin:

“Valtuusto toivoo, että kestävän kehityksen budjetointi otetaan mahdollisimman pian osaksi kaupungin talouden suunnittelua ja että sitä kehitetään yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa, riittävä osaaminen varmistaen.”

Tässä vielä kokouksessa pitämäni puhe kokonaisuudessaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuuteut,

Elämme maailmassa, jossa ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen ovat ihmiskunnan kohtalon kysymyksiä. Taloudellinen kestävyys on viime kädessä täysin riippuvainen siitä, miten me näiden uhkien torjunnassa onnistumme.

Siksi on välttämätöntä ja taloudellisesti viisasta, että otamme Espoossakin ekologisen kestävyyden kaiken toiminnan lähtökohdaksi.

Siksi teimme valtuutettu Hyrkön kanssa tämän aloitteen ja olen iloinen, että se sai valtuuston enemmistön tuen.

Espoossa tehdään paljon hyvää ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä yhdessä kumppaneiden kanssa. Seuraava askel on, että parannamme tämän työn vaikuttavuutta ja seurantaa.

Ilmastovaikutusten arviointi ja kestävän kehityksen budjetointi vaativat erityistä osaamista päätösten valmistelussa. Tämä tunnistetaan myös aloitevastauksessa.

Vastauksesta ei kuitenkaan käy ilmi, miten varmistamme, että organisaatiosta löytyy riittävä osaaminen.

On hienoa, että kestävän kehityksen poikkihallinnollisen ohjelmatyön resurssit ovat viime vuosina lisääntyneet ulkopuolisen projektirahan kautta.

Jatkossa on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että kestävän kehityksen ohjelmatyö tukee ja vahvistaa linjaorganisaatiossa tehtyä ilmastotyötä parhaalla mahdollisella tavalla.

Hyvät valtuutetut,

vaikka paljon hyvää työtä jo tehdään, tiedämme, että kaupungin suunnitellut ilmastotoimet eivät riitä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen. Lisää toimia tarvitaan.

Vastauksessa kerrotaan, että uuden Espoo-tarinan pohjalta valmistellaan ilmastotiekartta, joka tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi.

Olen harmissani, että tämän valtuustoaloitteen vastauksen valmistelu on vienyt kaksi ja puoli vuotta. Jos vastaus olisi saatu puolen vuoden määräajassa, olisimme voineet kehittää toimintaa ripeämmin eteenpäin.

Asiat siis menevät oikeaan suuntaan, mutta aikaa ei ole hukattavaksi.

Meillä on kirittävää siinä, miten kaupungin ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä johdetaan ja seurataan kaupunkiorganisaatiossa.

Kestävän kehityksen budjetointi on tähän yksi väline. Toivon, että valtuusto voisi tätä työtä osaltaan vauhdittaa ja siksi olen tehnyt toivomuksen, joka löytyy kokousjärjestelmästä ja kuuluu näin:

”Valtuusto toivoo, että kestävän kehityksen budjetointi otetaan mahdollisimman pian osaksi kaupungin talouden suunnittelua ja että sitä kehitetään yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa, riittävä osaaminen varmistaen.”

Toivon, että tälle löytyy valtuustossa laaja tuki.