Sinnikäs työ pyöräilyn edistämiseksi tuottaa tulosta ja tällä valtuustokaudella on päästy monta harppausta eteenpäin:

  • Espooseen saatiin vihdoin päätoiminen pyöräilyn projektipäällikkö edistämään pyöräilyä.
  • Raide-Jokerin, kehä I:n remontin ja kaupunkiradan yhteydessä rakennetaan baanaa ja parannetaan pyöräily-yhteyksiä monta kilometriä.
  • Kaupunkipyöräverkostoa on laajennettu ja se on ollut huippusuosittu.
  • Talvikunnossapitoa on parannettu harjasuolauksella.

Tavoitteeni pyöräilyn edistämiseksi seuraavalle valtuustokaudelle ovat:

  • pyöräilyinvestointien kasvattaminen
  • talvikunnossapidon parantaminen
  • turvallisuuden ja sujuvuuden lisääminen uusilla suunnitteluohjeilla
  • kaupunkipyöräverkoston laajentaminen

Lisää rahaa pyöräteiden rakentamiseen

Espoon budjetti pyöräteiden rakentamiseen on kovasta yrityksestä huolimatta todella pieni – tälle vuodelle siihen on budjetoitu 100 000 euroa. Tuleville vuosille 2023 – 2024 summa on kolme miljoonaa euroa vuodessa. Naapurikaupunki Helsinki puolestaan rakentaa tänä vuonna baanoja ja pyöräteitä noin 20 miljoonalla eurolla.

Positiivista on, että samalla kun kaupunkiradan raiteita jatketaan Leppävaarasta Espoon Kauklahteen, rakennetaan viimein sujuva pyöräbaana radanvarteen Helsingistä Leppävaaran kautta Espoon keskukseen. Fillaroimaan pääsee näillä näkymin 2028. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että hanke nielaisee kaikki pyöräteiden rakentamiseen osoitetut varat investointibudjetissa.

Jonkin verran pyöräteitä toki rakennetaan muiden hankkeiden yhteydessä. Pitkään valmisteltu Espoon pääpyöräilyreittien investointiohjelma jää kuitenkin ilman lisärahoitusta suurelta osin toteutumatta. Ohjelmaan sisältyy parannuksia, jotka poistaisivat pyörätieverkoston pullonkauloja. Tähän on varmistettava rahoitus tulevalla valtuustokaudella.

Uusi Tarvonsilta on hieno esimerkki siitä laadun tasosta, jota pyöräbaanalta edellytetään. Lisäksi silta on kaunis! Helsinkiin päin mentäessä tämän keskeisen työmatkareitin laatu kuitenkin kärsii heti sillan jälkeen, kun edessä on jyrkkä mäki. Se on todettu pullonkaulaksi monissa selvityksissä. Suunnitelmat mäen kiertämiseksi ovat onneksi jo työn alla. Maaperä on pehmeää, joten rakentaminen ei ole helppoa. Rakentamisen pitäisi olla ohjelmassa 2022, mutta se on lykkäytynyt. Toteutus edellyttää yhteishanketta Helsingin kanssa. Tätä pyrin osaltani vauhdittamaan.

Talvikunnossapito paremmaksi

Pyöräteiden talvikunnossapidosta on väännetty kättä vuosia. Saimme syksyn 2020 budjettineuvotteluissa Länsiväylän baanan harjasuolauksen varmistettua kolmeksi vuodeksi. Espoo on tehnyt kokeiluja, joten nyt on aika vakiinnuttaa toiminta.

Harjasuolauksella saadaan tasainen ja turvallinen väylä kaikilla keleillä, eikä matkan tarvitse pelätä katkeavan sepelin puhkomaan renkaaseen. Seuraavaksi harjasuolausta on perusteluta laajentaa Otaniemi – Keilaniemi -välille sekä Pitäjänmäestä Leppävaaraan. Tällöin Espoon reitit yhdistyisivät Helsingin harjasuolattuihin reitteihin.

Samalla kun harjasuolaukseen saatiin lisää rahaa, vuoden 2021 talousarvioneuvotteluissa kunnossapidosta päätettiin valitettavasti säästää. Tämä johti siihen, että kaupunki sai noin 1 600 kansalaispalautetta viivästyneen hiekanpoiston vuoksi. Vihreät esittivät teknisessä lautakunnassa vähennyksen kohdistamista tasaisemmin muihinkin kunnossapidon toimintoihin, mutta muita puolueita ei saatu vakuutettua esityksen tueksi. Näitä leikkauksia on tarkasteltava uudelleen, jotta hiekkapölyn aihettamilta terveyshaitoilta sekä irtosoran aiheuttamiilta kaatumisilta vältytään.

Turvallisempia ja sujuvampia pyöräteitä

Pyöräilyn on lisääntynyt koronavuoden aikana merkittävästi. Pyöräilyn turvallisuus on Espoossa huippuluokkaa verrattuna naapurikaupunkeihin. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö pyöräilyn olosuhteita voisi ja pitäisi parantaa. Tavoitteena on oltava pyöräilyn plusvisio: liikenne ei ole pelkästään turvallista vaan se tuottaa kansanterveyttä ja vähentää päästöjä.

Suurin osa Espoon pyöräteistä on yhä yhdistettyjä niin kutsuttuja kevyen liikenteen väyliä, joilla kävelijät ja pyöräilijät puikkelehtivat toistensa lomassa. Tämä ei mahdollista pyöräliikenteen merkittävää kasvattamista turvallisesti.

Väylävirastolla ja Helsingillä on jo uudet pyöräliikenteen suunnitteluohjeet, joissa hyödynnetään parhaita eurooppalaisia käytäntöjä Hollannista ja Kööpenhaminasta. Espoossa tähän ei vielä ole päästy. Vastaavia ratkaisuja on kuitenkin alkanut jo ilmestyä myös Espoon katusuunnitelmiin. Esimerkiksi yksisuuntaisten pyöräteiden käyttöä on selvitetty.

Tämä on oikea suunta: Espoon on Helsingin tavoin uusittava pyöräteiden suunnitteluohjeet ja otettava linjakseen käyttää uusia turvallisempia ja sujuvampia suunnitteluperiaatteita kaikessa suunnittelussa. Näin varmistamme laatutason kaikessa rakentamisessa, myös silloin kun pyöräteitä suunnitellaan ja toteutetaan osana monia erilaisia hankkeita.

Kaupunkipyöräverkoston laajentaminen

Kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamista on kovasti toivottu, samoin kauden pidentämistä jopa ympärivuotiseksi. Molemmista on tehty myös vihreiden toimesta valtuustoaloitteet. Seuraavan kilpailutuksen yhteydessä tavoitteeksi tulee asettaa verkon laajentaminen kaikkiin kaupunkikeskuksiin. Myös kaupunkipyöräkautta tulee pidentää. Hienoa olisi, jos kaupunkipyörät olisivat tulevaisuudessa käytössä ympäri vuoden.