Julkaistu Vihreiden blogissa 27.10.2021
Rahankeräyslain muutos rajaa vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rahankeräyslain ulkopuolelle ja mahdollistaa näin markkinoiden synnyn päästöjen kompensointiin. Seuraavaksi on viipymättä varmistettava päästökompensaatioiden laatu ja luotettavuus.
On tärkeää, että rahankeräyslain muutos saatiin sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) johdolla viimein maaliin. Se tulee tarpeeseen, sillä Suomi on jäänyt päästöhyvityksissä jälkeen muita maita. Vapaaehtoiset toimet tuovat ilmastonmuutoksen hillintään yksityistä rahoitusta, jota tarvitaan jatkuvasti kiristyvien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Tämä muutos ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitsemme viipymättä alalle yhteiset pelisäännöt, jotta suomalaisten kompensaatiohankkeiden laatu ja ilmastovaikutukset voidaan luotettavasti todentaa.
Päästökompensaatiossa on kyse päästöjen hyvittämisestä. Kuluttajien on voitava luottaa siihen, että ostetun päästövähennyksen ilmastohyöty on todellinen, mitattavissa, pysyvä ja lisäinen.
Ratkaistavaksi tulee myös kaksoislaskennan ongelma: miten varmistetaan, että kansalliset vapaaehtoisuuteen perustuvat kompensaatiohankkeet pystytään erottamaan Suomen valtion kansainvälisten ilmastotavoitteiden täyttämisestä.
Vapaaehtoisen päästökompensaation laadun varmistamisesi tarvitsemme yhteisen ymmärryksen ja yhteiset pelisäännöt luotettavalle ja kestävälle päästökompensaatiotoiminnalle. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi laatimalla alaa velvoittavat suositukset tai säätämällä lailla vapaaehtoisen kompensaation minimikriteereistä. Ympäristöministeriön tekemä raportti vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntelystä antaa hyvän pohjan alan ohjaukselle.
Yksi keskeinen keino on perustaa alan toimijoille rekisteri, josta kuluttajat ja muut kompensaatiopalveluiden käyttäjät voivat tarkistaa onko palvelun tarjoaja sitoutunut noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. On myös arvioitava, tarvitaanko ulkopuolisen riippumattoman taho valvomaan toimintaa.
Kunnollisesta sääntelystä hyötyy koko ala. On välttämätöntä, että markkinoilta kitketään toimijat, jotka pyrkivät harjoittamaan kompensaation varjolla katteetonta viherpesua.
Tärkeää on myös se, että nyt tehdyllä rahankeräyslain muutoksella ei ole vaikutuksia kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksiin tehdä muuta yleishyödyllistä ilmastoa hyödyttävää työtä rahankeräyslain sääntelyn piirissä.
Tiina Elo ja Hanna Holopainen