Arvoisa puhemies,
Ensi vuoden talousarvio toimii kehyksenä toimille, joilla Suomen hiilineutraalius voidaan saavuttaa viimeistään vuonna 2035. Se ohjaa Suomea vastuullisen ja kestävän talouspolitiikan tielle.
Suomen on oltava tässä kehityksessä edelläkävijä. Siksi talousarvion satsaukset vihreään siirtymään ovat välttämättömiä.
Ilmastopolitiikkamme on oltava pitkäjänteistä ja ennakoivaa. Sen on oltava läpinäkyvää ja ymmärrettävää sekä elinkeinoelämän toimijoille että kansalaisille.
Päätöksiä tehdessämme meidän on kuunneltava asiantuntijoita ja tiedeyhteisöä – ja oltava valmiita tarvittaessa edelleen kirittämään ilmastotoimia.
Ensi vuonna meillä on edessämme muun muassa luonnonsuojelulain, ilmastolain, kaivoslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset.
Ne ovat kaikki tärkeitä välineitä kestävän kehityksen edistämiseen kattavasti yhteiskunnan eri sektoreilla.
Arvoisa puhemies,
Tarvitsemme tiedettä ja tutkimusta selvitäksemme koronapandemiasta, torjuaksemme ilmastokriisin ja pysäyttääksemme luontokadon.
Siksi on tärkeää, että Suomen Akatemian rahoitus tulevalle vuodelle on turvattu.
Vihreät ovat myös vahvasti sitoutuneet tavoitteeseen kasvattaa Suomen yksityiset ja julkiset TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hienoa, että tästä löytyi eduskuntaryhmien yhteinen näkemys.
Edellen olen iloinen, että hallitus jatkaa ennätyksellisiä satsauksia luonnonsuojeluun myös ensi vuonna. Näillä rahoilla suojellaan ja ennallistetaan arvokkaita luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja.
Kaivosveron käyttöönotto vuonna 2023 on sekin Vihreiden pitkään ajama uudistus, joka ohjaa luonnonvarojemme kestävämpään käyttöön.
Arvoisa puhemies,
Koronapandemia on edelleen keskuudessamme. Sen aiheuttamien tuhojen korjaamisen kanssa joudumme ponnistelemaan myös ensi vuonna.
Lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimisvelkaa korjataan pääosin kunnissa. Kuntien kannalta on tärkeää, että koronasta niille koituvat suorat kustannuset korvataan myös ensi vuonna täysimääräisesti.
Meidän on varmistettava, että kunnilla on riittävät edellytykset satsata varhaiskasvatukseen ja kouluihin sekä lasten ja nuorten tukeen ja mielenterveyspalveluihin. Jos emme tässä onnistu, maksamme mittavaa laskua korkojen kanssa tulevina vuosina.
Talouden ja työllisyyden osalta Suomi on selvinnyt koronapandemiasta olosuhteisiin nähden hyvin. Silti aivan liian moni ala on joutunut kärsimään kohtuuttomasti.
Meillä riittää edelleen työtä työllisyyden parantamisessa ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa. Työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa. Työvoimapulasta emme selviä ilman työperäistä maahanmuuttoa.
Arvoisa puhemies,
Maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistuminen on yksi hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamisen avaintekijöitä.
Moni maahanmuuttaja tarvitsee työllistyäkseen ja kotoutuakseen kielikoulutuksen lisäksi ammatillisen osaamisen kehittämistä tai päivittämistä.
Kaupunkien perustamat osaamiskeskukset ovat olleet merkittävä kotouttamispolitiikan avaus. Keskuksissa on onnistuttu luomaan tuloksellisia palveluita suurille asiakasmäärille. Osaamisen kartoitusta ja kehittämistä, kielikoulutusta ja työnhaun tukea tehdään asiakaslähtöisesti.
Osaamiseskusten rahoitushaku on turvattu ensi vuodeksi, mutta sen jälkeen tilanne on avoin. Rahoituksen alasajo olisi räikeässä ristiriidassa Suomen kotouttamistavoitteiden kanssa.
Arvoisa puhemies,
lopuksi muutama nosto eduskunnan joululahjarahoista.
Pandemian myötä kävelyn ja pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi. Monet ovat löytäneet arkiliikunnan ilon ja hyödyn.
Onkin hienoa, että eduskunnan jakovarasta yli 4,5 miljoonaa euroa myönnetään erilaisiin pyöräteitä ja jalankulun reittejä edistäviin hankkeisiin eri puolelle Suomea.
Erittäin tärkeä on myös Luonnontieteelliselle keskusmuseolle annettava 600 000 euron lisäys. Luomus tekee todella tärkeää työtä ylläpitämällä tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta Suomessa sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luontoon.
On myös hienoa, että että eduskunta tänäkin vuonna osoittaa jakovarasta rahoitusta monille kansalaisjärjestöille. Nostan esiin Lintuharrastusjärjestö Birdlife Suomen, joka saa rahoitusta valtakunnallisen lintuasemaverkoston toimintaedellytysten turvaamiseen.
Tämä on tärkeä arvostuksen osoitus Birdlife Suomen vapaaehtoisten tekemälle työlle Suomen linnuston seurantatiedon keräämiseksi sekä lintuharrastuksen ja ympäristökasvatuksen edistämiseksi.