Tulevana sunnuntaina 23.1. käydään aluevaalit. Niissä ratkaistaan, miten tulevat hyvinvointialueet rakennetaan. Vaalit ovat todella tärkeät, sillä nyt valittavat valtuustot päättävät siitä, miten palvelut ja rahanjako hyvinvointialueilla järjestetään.

Käynnissä oleva uudistus on massiivisuudessaan todella vaativa harjoitus. Samalla se on kuitenkin suuri mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla. Kun rahaa on rajallisesti, tarvitaan uusia ratkaisuja sen varmistamiseksi, että tulevaisuudessa jokainen saa tarvitsemansa avun nopeasti, mielenterveyspalveluita on tarjolla matalalla kynnyksellä ja että eri väestöryhmien välisiä terveyseroja saadaan kavennettua.

Vaalitenteissä on puhuttu paljon terveydenhuoltoalan henkilöstön riittävyydestä ja jaksamisesta. Tämä onkin yksi polttavimmista kysymyksistä, johon hyvinvointialueilla on löydettävä ratkaisut. On selvää, että mikään sote-uudistus ei onnistu ilman hyvinvoivaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa.

Henkilöstöpulaan ei ole yhtä hopealuotia, vaan tarvitaan kaikkia keinoja: hyvää johtamista, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä, kehittymismahdollisuuksia, sellaisia työoloja että työnsä voi tehdä eettisesti, ulkomaista työvoimaa – ja työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Hyvinvointialueet ovat työnantajina tässä paljon vartijoina.

Vaalikeskusteluissa sosiaalipalvelut ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Ne ovat kuitenkin avainasemassa, kun puhumme hyvinvointierojen kaventamisesta ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Lastensuojelu, päihdepalvelut, vanhusten hoiva, äitiys- ja neuvolapalvelut sekä vammaispalvelut ovat se tukiverkko, joka kannattelee kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Näissä palveluissa korostuu myös kolmannen sektorin korvaamaton merkitys. Ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaaminen on aina sosiaalisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto.

Ja koko uudistuksen tärkein pointti on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Uudellamaalla se tarkoittaa uudenlaista yhteistyötä ja rahanjakomekanismia erikoissairaanhoidosta jatkossakin vastaavan HUSin kanssa. On välttämätöntä, että uusien hyvinvointialueiden (Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa), Helsingin ja HUSin välinen yhteistyö rakennetaan alusta lähtien tiiviiksi, jotta rahanjako saadaan optimoitua tarkoituksenmukaisesti oikea-aikaisen ja riittävän hoidon turvaamiseksi.

Sote-uudistuksessa on kyse yhdestä Suomen kaikkien aikojen suurimmasta hallinnon uudistuksesta. Yli 170 000 ihmisen työnantaja vaihtuu kunnasta hyvinvointialueeksi. Uudistus edellyttää valtavan määrän sopimusten siirtoja, jotta niin sote-kiinteistöt kuin irtain omaisuus saadaan uusien alueiden käyttöön. ICT-järjestelmät on saatava toimimaan, jotta tieto kulkee ja palkat saadaan maksettua myös 1.1.2023 jälkeen. Valtion on varattava tähän työhön riittävä rahoitus.

Sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille, on tärkeää huolehtia myös siitä, että kuntien ja hyvinvointialueiden välinen tiedonkulku ja työnjako toimivat saumattomasti.  Vain siten voimme vahvistaa kokonaisvaltaisesti kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Kunnilla on uudistuksen jälkeenkin vastuu asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Perusteellisen harkinnan tuloksena päädyin itse siihen, etten lähtenyt ehdokkaaksi aluevaaleihin. Koen, että tehtävissäni kansanedustajana ja Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana on tarpeeksi yhdelle ihmiselle. Olen näissä tehtävissäni kuitenkin päässyt seuraamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelua varsin läheltä ja jatkan osaltani työtä sen eteen, että uudistuksen toimeenpanossa onnistutaan mahdollisimman hyvin.

Juuri tässä kohtaa, kun tehdään näin valtavaa ja kuntien toimintaan olennaisesti vaikuttavaa uudistusta, pidän tärkeänä, että aluevaltuustoihin valitaan päättäjiä, joilla on vankkaa kokemusta kuntapolitiikasta sekä kykyä sovitella ja ratkoa eteen tulevia haasteita huolella eri osapuolten näkökulmia kuunnellen ja punniten. Onneksi vihreiden listoilta löytyy useita tällaisia ehdokkaita.

On tärkeää, että uudet aluevaltuustot saavat kansalaisilta vahvan mandaatin ryhtyä uudistamaan sote-palveluita. Siksi toivon äänestysprosentin kipuavan yli 50 prosentin. Käytäthän ääntäsi!