Arvoisa puhemies, 

Vaikka Ukrainan sota vaatii huomiotamme, meillä on ratkottavana myös koko ihmiskunnan kannalta kohtalokkaat kriisit ilmastonmuutos ja luontokato. Ilmastolain uudistuksella otamme Suomessa tärkeän askeleen eteenpäin.

Uusi ilmastolaki varmistaa, että Suomi tekee yli vaalikausien riittävästi ilmastotoimia, jotta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite saavutetaan. Laissa asetetaan konkreettiset Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

Hiilineutraaliuden jälkeen tavoitteena on hiilinegatiivinen Suomi. Se tarkoittaa, että sidomme nieluihin enemmän hiiltä kuin sitä ilmakehään päästämme.


Uusi ilmastolaki ohjaa Suomen irti fossiilisista polttoaineista. Venäjän aggressiivisten sotatoimien myötä fossiilisista polttoaineista irtautuminen on noussut ilmastopolitiikan ohella myös turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi. Nyt on entistä voimakkaammin satsattava kotimaisiin uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin.

Suomen ilmastopolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen linjaava laki on myös elinkeinoelämän etu. Tämä näkyy osaltaan siinä, että yritykset suhtautuvat lakiin pääosin myönteisesti. Laki antaa yrityksille varmuuden siitä, että Suomessa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Niissä piilee merkittävä vientipotentiaali, joka Suomen korkean osaamisen maana kannattaa hyödyntää. 

Kunnilla ja etenkin suurilla kaupungeilla on suuri merkitys Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jo yli 60 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta tai 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. 

Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole vielä mukana. Siksi on tärkeää, että ilmastolakia täydennetään vielä niin, että kuntia velvoitetaan tekemään ilmastosuunnitelmat.

Arvoisa puhemies,

Ilmastopolitiikan tulee tulevaisuudessa olla myös kansalaisille avointa ja selkeää.

On tärkeää, että lakia valmisteltaessa on kuultu laajasti kansalaisia. 

Kansalaiskyselyn vastauksista nousi esiin avoimemman, selkeämmän ja kansankielisemmän ilmastopolitiikan vaatimus. Kansalaiset toivovat parempaa viestintää ja parempia vaikutusmahdollisuuksia. Näihin tulee edelleen kiinnittää huomiota. 

Tiedon avoimuus ja ymmärrettävyys on tärkeää myös kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta.

Arvoisa puhemies,

On tärkeää, että uuteen ilmastolakiin on sisällytetty myös maankäyttösektori sekä konkreettinen tavoite hiilinielujen vahvistamiselle. Jatkossa lailla säädellään siis myös maatalousmaihin, metsiin ja maankäytön muutoksiin kohdistuvia ilmastotoimia. Tämä on tärkeä parannus nykylakiin.

Nopeasti lisääntynyt maankäyttö on osaltaan kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja elinympäristöjen köyhtymistä. Ilmastonmuutosta torjumalla parannamme myös ruokaturvaa. Kohonneet lämpötilat sekä lisääntyneet sään ääri-ilmiöt ja kuivuus vaikeuttavat ruoantuotantoa jo nyt. Mitä enemmän ilmasto muuttuu, sitä epävarmemmaksi olosuhteet ruoantuotannolle käyvät.

Ilmastopäästöjen vähentämisen ohella on välttämätöntä varautua  ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumiseen. Pohjoisessa ilmastonmuutos uhkaa alkuperäiskansamme saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja kulttuuria. Siksi on tärkeää, että tällä lailla Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto.

Arvoisa puhemies,

Uusi ilmastolaki on yksi hallituksen kauaskantoisimmista päätöksistä. Tämä laki tehdään, jotta teemme osamme sen eteen, että tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen planeetta.