24. helmikuuta 2022 jää historiaan päivänä, jolloin Venäjä käynnisti suoran sotilaallisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Sodan, joka on ajanut miljoonat ihmiset pois kodeistaan. Sodan, jossa siviilejä kidutetaan ja tapetaan julmalla tavalla. Sodan, joka loukkaa törkeästi kansainvälistä oikeutta ja asiakirjoja, joihin Venäjäkin on sitoutunut.
Venäjän tekemät ihmisoikeusrikkomukset ja sotarikokset on tutkittava. Venäjä ja sen edustajat on saatettava vastuuseen teoistaan.
Sota Ukrainaa vastaan on hyökkäys demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia vastaan. Samaan aikaan kun ukrainalaiset puolustavat urheasti kotimaataan ja vapauttaan, he taistelevat koko Euroopan ja eurooppalaisten arvojen puolesta. On välttämätöntä, että Suomi yhdessä EU:n kanssa tukee Ukrainaa myös aseellisesti tässä kohtuuttomassa tilanteessa.
Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Euroopassa vaikuttaa perustavanlaatuisella tavalla Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteeseen. Viimeistään nyt Venäjä on brutaalilla tavalla tehnyt selväksi, että siihen ei voi luottaa.
Eduskunta aloitti tänään hallituksen selonteon pohjalta Suomen turvallisuustilanteen ja mahdollisen Nato-jäsenyyden käsittelyn.
Oman myönteisen Nato-kantani julkistin 25.3. Vaikka olen aiemmin suhtautunut Suomen Nato-jäsenyyteen kriittisesti, ajattelen nyt, että se olisi tässä maailman tilanteessa Suomen kannalta turvallisin vaihtoehto. Ukrainan sota on osoittanut, että Venäjän arvaamattomuus ja pitkä yhteinen maaraja ovat vaarallinen yhtälö pienelle Suomelle. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää tunnistaa Nato-jäsenyyteen ja sen hakuprosessiin liittyvät uhat ja turvallisuusriskit ja varauduttava niihin huolella.
On selvää, että Suomi kuuluu läntiseen arvoyhteisöön, joka puolustaa vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Olen aiemmin ajatellut, että Suomen turvallisuusratkaisuksi riittää vahva oma puolustus sekä tukeutuminen EU:hun ja pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Ja että liittoutumattomuus on meille tärkeä arvo, joka on mahdollistanut myös roolin maailmalla arvostettuna rauhan rakentajana. Ukrainan sota on kuitenkin osoittanut, että tiukan paikan tullen sillä on ratkaiseva ero, olemmeko Naton jäsen vai emmekö ole.
Pelkästään Naton varaan emme kuitenkaan voi puolustustamme rakentaa, vaikka jäseneksi liittyisimmekin. Natossakin Suomi vastaa omasta puolustuksestaan.
Ukrainan sota kaikessa kauheudessaan on yhdistänyt Euroopan unionia ja tätä kehitystä Suomen kannattaa tukea. EU on käyttänyt merkittävää taloudellista valtaa Venäjän vastaisilla pakotteilla ja tukenut Ukrainaa aseellisesti Euroopan rauhanrahaston kautta. Tärkeää on myös nopea irtautuminen Venäjän fossiilienergiasta, jotta emme ole rahoittamassa Venäjän sotatoimia.
Suomi tekee jo tiivistä yhteistyötä Naton kanssa ja Ukrainan sodan myötä Naton rooli Euroopan turvallisuuden perustana vahvistuu. Meidän kannattaa olla mukana jäsenenä kehittämässä Natoa ja Euroopan puolustusta. Suomen tavoitteena tulee olla puolustusliittoon kuuluessakin yhä vakaampi ja turvallisempi maailma. Tämä pitää sisällään myös ponnistelut ydinaseriisunnan puolesta.
Vaikka kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, pidän tärkeänä, että siihen liittyvät riskit analysoidaan huolella. Toivon myös, että Suomi ja Ruotsi etenisivät kohti Natoa hyvässä yhteistyössä. Keskustelu Naton laajenemisesta on jo lisännyt jännitteitä Suomen ja Venäjän välillä ja tulemme todennäköisesti näkemään Venäjän vaikuttamisyrityksiä ja Suomeen kohdistuvia kyberhyökkäyksiä. Näihin Suomessa ollaan varauduttu. Suomen on valittava puolensa ja pidettävä kiinni omasta kansainvälisestä liikkumatilastaan. Venäjän painostuksen uhriksi ei pidä alistua.
Tänään Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Atte Harjanne totesi ryhmäpuheessaan, että Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen ja sen ripeään edistämiseen. Toivon, että eduskunta käsittelee selonteon ja kysymyksen Suomen Nato-jäsenyydestä kattavasti mutta viivyttelemättä. Itse pääsen käsittelemään selontekoa sisäisen turvallisuuden näkökulmasta hallintovaliokunnassa.