Kirjallinen kysymys työllisyyden kuntakokeilujen resurssien epäsuhdan korjaamisesta
Kuusi suurinta kaupunkia ovat ilmaisseet huolensa siitä, että vuonna 2021 käynnistyneiden työllisyyden kuntakokeilujen resurssien jakautuminen ei vastaa todellisia asiakasvirtoja. Valtaosa asiakkaista on kokeilun myötä siirtynyt kunnille, mutta henkilöstö ja rahat eivät ole siirtyneet vastaavasti mukana.
Kun työllisyyden kuntakokeilut alkoivat maaliskuun alussa 2021, noin kolmasosa TE-palveluiden asiakkaista siirtyi kokeilujen asiakkaiksi. Resurssit TE-toimistojen ja kokeilujen välillä jaettiin asiakasmäärän suhteessa. Kokeilujen edetessä asiakasmäärien suhde on kuitenkin muuttunut, kun suurimmissa kaupungeissa kuntakokeilujen asiakkaiksi on siirtynyt jo 66 prosenttia alueen kaikista asiakkaista. Elokuuhun 2022 mennessä TE-toimistojen asiakasmäärät puolestaan ovat kuuden suurimman kuntakokeilun alueella laskeneet 50 prosenttia. Tämä on johtanut siihen, että monet kokeilualueet ovat ajautuneet aliresursoiduiksi suhteessa TE-toimistoihin. Kuntien asiakaskohtaisten resurssien niukkuus verrattuna TE-toimistojen asiakaskohtaisiin resursseihin johtaa eri asiakasryhmien epätasa-arvoiseen kohteluun, mikä ei ole ollut kuntakokeilulain tarkoitus.
Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen nykyisillä rahoitusratkaisuilla on heijastusvaikutuksia myös tuleviin vuosiin, sillä valmisteilla olevan TE-uudistuksen rahoitusmallin jako-osuudet määräytyvät työllisyyskokeilun rahoitusratkaisujen perusteella. Aliresursointi voi pahimmillaan johtaa pysyvään ongelmaan TE-palvelujen järjestämisessä ja rahoituksessa, kun TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle.
Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kokeilulakia koskevassa mietinnössään edellyttänyt resursoinnin riittävyyden arviointia määräajoin, jotta työnhakijoiden lakisääteisten palvelujen toteutuminen ei vaarannu. Valiokunnan mukaan lisäpanostukset työllisyydenhoitoon on jaettava tasapuolisesti kokeilukuntien ja TE-toimistojen kesken.
Kunnat eivät kuntakokeiluja koskevan lain mukaan rahoita järjestämisvastuulleen siirtyviä valtion työvoimapalveluja, vaan saavat kokeilun piiriin kuuluvista palveluista vastaavan osuuden valtion henkilöstöstä valtion vastatessa edelleen siirtyvän henkilöstön kustannuksista. Tällä hetkellä kunnat joutuvat kuitenkin merkittävässä määrin rahoittamaan toimintaa omasta budjetistaan pitääkseen yllä kuntakokeiluissa lakisääteistä palvelutasoa. Näin on muun muassa siksi, että kokeilun asiakkaiden palvelutarve on tyypillisesti laajempi kuin TE-toimistojen asiakkaiden.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä työllisyyden kuntakokeiluiden ja TE-toimistojen välisen asiakkaiden määrään ja resursseihin liittyvän epäsuhdan korjaamiseksi ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden takaamiseksi?
4.10.2022
Tiina Elo
Inka Hopsu