Suomen ylikulutuspäivä on tänään 31.3. Se tarkoittaa, että olemme laskennallisesti käyttäneet vuoden 2023 uusiutuvat luonnonvarat loppuun. Loppuvuoden elämme luonnolta velaksi.
Suomalaiset kuluttavat oman osuutensa luonnonvaroista nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin. Luontovelkamme kasvaa jatkuvasti.
Myös tätä velkaa meidän on alettava maksaa takaisin. Meidän on opeteltava käyttämään luonnonvaroja kestävästi. Siihen tarvitaan fiksua sääntelyä ja kannusteita. Kestävät toimintatavat ja on tehtävä helpoiksi, houkutteleviksi ja edullisiksi.
Keskeinen keino neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen on siirtyminen kiertotalouteen. Se tarkoittaa tuotannon ja kuluttamisen mallia, jossa raaka-aineet kiertävät käytössä mahdollisimman pitkään. Uuden hankkimisen ja omistamisen sijaan on ohjattava tavaroiden korjaamiseen, lainaamiseen uusiokäyttöön.
Kiertotalous tukee vahvasti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa. Se vahvistaa myös omavaraisuuttamme ja sitä kautta huoltovarmuutta, sekä luo Suomeen uutta osaamista, työtä ja kansainvälistä kilpailuetua. Kiertotalous on yksi keskeinen keino vahvistaa talousjärjestelmämme ekologista kestävyyttä.
Keinovalikoima luonnonvarojen kulutuksen kestävyyden edistämiseen on laaja. Nostan esiin viisi konkreettista keinoa:
1. Asetetaan kierrätysraaka-aineille käyttöosuusvelvoite
Keskeinen tapa edistää kiertotaloutta on kierrätysraaka-aineiden käyttöosuusvelvoitteen käyttöönotto erilaisissa tuotteissa. Se tarkoittaa, että tuotteen valmistuksessa on käytettävä tietty osa kierrätysraaka-ainetta. Käyttöosuusvelvoitetta voisi soveltaa esimerkiksi tekstiileihin, muoveihin ja lannoitteisiin.
2. Otetaan käyttöön luonnonvara- ja haittaveroja
Vihreällä verouudistuksella siirrämme verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen. Luonnonvara- ja haittaveroilla voidaan ohjata kaikkea toimintaa tehokkaasti kestävämmäksi ja samalla vahvistaa valtion taloutta. Jäteverot ohjaisivat tehokkaampaan kierrätykseen. Neitseellisille maa-aineksille, kuten hiekalle, soralle ja kalliokiviaineksille asetettava maa-ainesvero kannustaisi käyttämään nykyistä enemmän uusiomaa-aineksia kaikessa rakentamisessa. Muovipakkausvero ohjaisi uusiopakkausmateriaalien laajenevaan käyttöön.
3. Vauhditetaan kiertotaloutta Green deal -sopimuksilla
Vapaaehtoisten Green deal -sopimusten tarkoituksena on tehostaa tai täydentää lainsäädännön toimeenpanoa ja asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita ilman lisäsääntelyä. Sopimukset tehdään tyypillisimmin valtion ja elinkeinoelämän välillä, mutta niitä voidaan solmia myös julkisen sektorin, kuten kuntien ja virastojen kanssa. Valtion velvollisuutena on varmistaa, että tavoitteet ovat riittävän kunnianhimoisia.
4. Alennetaan korjaustoiminnan arvonlisäveroa
Kertakäyttökulttuurista irtautuminen edellyttää, että teemme korjaamisesta ja uudelleenkäytöstä helppoa ja houkuttelevaa. Korjaustoiminnan arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin tekisi korjaamisesta edullisempaa.
5. Kiertotaloustavoitteet julkisiin hankintoihin
Julkiset hankinnat ovat keskeisessä roolissa kiertotalouden edistämisessä. Niillä voidaan näyttää esimerkkiä asettamalla kilpailutuksiin konkreettisia kiertotaloustavoitteita.