Arvoisa puhemies,
Luonto on kaiken taloutemme perusta, eikä taloudellista kestävyyttä ole olemassa ilman ekologista kestävyyttä. Siksi kaiken toimintamme tulee tähdätä kestävään elämään planeetan rajoissa. Ihmiskuntana olemme pitkään kasvattaneet varallisuutta luonnon kustannuksella. Lyhyen tähtäimen taloudellisen hyödyn maksimoinnin seurauksena luonnon kantokyky on ylittynyt ja monimuotoisuus huvennut, eivätkä luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut enää riitä tyydyttämään nykyistä kulutustasoa. Tämä on todellisuutta myös meillä Suomessa. Vesistömme tummuvat ja rehevöityvät, metsäluonto köyhtyy, ja hiilinielut ovat romahtaneet. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta, ja se tulee rasittamaan tulevia sukupolvia kohtalokkaalla tavalla, jos emme saa tätä velkalaivaa käännettyä. Tätä ei kuitenkaan hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa likimainkaan riittävästi huomioida, päinvastoin.
Eilen tässä salissa keskusteltiin nuorten tulevaisuudesta. Tämän päivän lapset ja nuoret joutuvat elämään sen todellisuuden kanssa, jota tämän päivän päätöksillä rakennamme. On todella huolestuttavaa, että vaikka tilannekuva ilmastokriisin ja luontokadon osalta on erittäin vakava, hallituksen politiikalla ei esitetä uskottavia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Luonnonsuojelun rahoitus vähenee kolmanneksella, ja ilmastotoimet erityisesti taakanjakosektorilla ja hiilinielujen vahvistamisessa ovat jäämässä riittämättömiksi. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen heikentää maa- ja metsätalouden, kalastuksen ja monien muiden elinkeinojen edellytyksiä Suomessa. Tähän meillä ei yhteiskuntana ole varaa.
Asiantuntijat ovat tuoneet selkeästi ilmi, että hallituksen valitsemalla linjalla Suomi ei tule saavuttamaan asetettuja luonto- ja ilmastotavoitteita. Onko tämä todella asia, josta Orpon hallitus haluaa jäädä historiankirjoihin?
Arvoisa puhemies,
Nykyisen kestävyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan suuria systeemitason muutoksia, ja niillä on kiire. On toivoa herättävää, että elinkeinoelämä on jo pidempään peräänkuuluttanut ennakoitavaa ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa. Tällä viikolla finanssiala kokoontui Helsingissä luontohuippukokoukseen, jonka vahva viesti oli, että luonto on tärkein pääomamme ja siitä huolehtiminen kuuluu kaikille. Finanssialalla on tärkeä rooli rahavirtojen kääntämisessä vastuullisiin ja luonnon monimuotoisuutta vahvistaviin investointeihin.
Myös kaikessa valtion taloudenpidossa on otettava lähtökohdaksi luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Luonnon tuhoamiselle on asetettava hinta, joka ohjaa luonnon säästämiseen. Verotus on valtiontalouden keskeinen ohjauskeino. Siirtämällä verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristön kuormittamisen verottamiseen voimme parantaa valtiontaloutta ja ympäristön tilaa. On todella valitettavaa, että hallitus on jättänyt vihreän verouudistuksen keinot käyttämättä.
Meillä on mahdollisuus tehdä Suomesta maa, jossa ymmärretään, että vahva luonto- ja ilmastopolitiikka on meille ainutkertainen mahdollisuus. Vihreä siirtymä on valtavan suuri taloudellinen murros, jossa Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija.
Arvoisa puhemies,
Hallitus sanoo haluavansa turvata hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville, mutta tulevaisuudessa se rapauttaa hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkoa, joka kannattelee monia lapsia ja nuoria. Kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten palveluista leikataan. SOSTE on laskenut, että hallituksen toimet uhkaavat lisätä köyhyydessä elävien lasten määrää 17 000 lapsella. Todella toivon, että hallitus vielä harkitsee näitä päätöksiä.
Arvoisa puhemies,
Hallitus väittää sitoutuneensa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan mutta investoi bensa-autoiluun ja vähentää ilmastovelvoitteita. Veropuolella politiikka on ponnetonta, ja tarvittavat uudistukset vihreässä verotuksessa jäävät tekemättä. Tästä kärsivät niin ihmiset kuin muukin luonto.
Kannatan edustaja Hyrkön tekemää vihreiden vastalauseen mukaista kannanottoehdotusta.