Turkistarhauksen jatkamiselle Suomessa ei ole kestäviä perusteita. Turkistarhaus aiheuttaa tarhatuille eläimille kärsimystä, eikä häkkikasvatus mahdollista eläinten lajityypillistä käyttäytymistä. Enemmistö suomalaisista kannattaa turkistarhauksen lopettamista.
Turkistuotannon globaali romahdus on ollut jyrkkää ja nopeaa. Koko maailmassa tuotanto on laskenut alle neljäsosaan viidessä vuodessa. Vuonna 2019 maailmassa kasvatettiin 52 miljoonaa minkkiä, vuonna 2023 määrä oli enää 12 miljoonaa. Samassa ajassa kettujen kasvatus on laskenut 13,7 miljoonasta yksilöstä 2,4 miljoonaan yksilöön. Suomessa tuotettuja turkiksia myydään alle tuotantokustannusten, koska kysyntää ei ole riittävästi. Turkisala ei ole enää taloudellisesti kannattava.
Yhteensä 21 Euroopan maata on kieltänyt turkistarhauksen ja osa EU:n jäsenmaista on vaatinut turkistarhauksen kieltämistä koko unionin alueella. Ruotsissa turkistarhauksen alasajoa tuetaan ja turkistarhauskielto on valmistelussa. Ruotsi maksaa elinkeinostaan luopuville tarhaajille siirtymätukea, ja oletettavasti viimeiset yhdeksän minkkitarhaa lopettavat toimintansa tämän päätöksen seurauksena. Kettutarhaus loppui Ruotsissa jo 2000-luvun alussa, kun eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennettiin.
Turkiseläinten kohtelua Suomessa määrittää valtioneuvoston asetus turkiseläinten hyvinvoinnista. Asetuksen uudistamista on valmisteltu tuloksetta jo yli 10 vuotta. Vaikka tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on merkittävästi lisääntynyt, eläinten häkkikokoja koskevat vaatimukset pohjautuvat edelleen vuoden 1999 tilanteeseen. Tulevaan turkisasetukseen kaavaillut parannukset ovat marginaalisia suhteessa eläinten tarpeisiin. Verkkopohjaiset häkit aiotaan sallia jatkossakin, vaikka muun muassa Eläinlääkäriliitto on todennut, että häkkikasvatus ei mahdollista eläinten lajityypillistä käyttäytymistä.
Vaikka uusi turkisasetus toisi näennäisiä parannuksia eläinten hyvinvointiin, siirtymäajat esimerkiksi häkkien koon kasvattamiselle ovat pitkät, jopa 20 vuotta. Tämä tarkoittaa, että toimenpiteitä ei tulla koskaan toteuttamaan, kun turkistarhaus alana tulee tiensä päähän ennen siirtymäaikojen päättymistä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä toimiin turkisalan hallituksi alasajamiseksi Ruotsin mallin mukaisesti ja
miten hallitus varmistaa, että turkisasetus valmistellaan avoimesti ja laajasti asiantuntijoita kuullen ja että se sisältää riittävät vaatimukset eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi uusimman tutkitun tiedon mukaisesti?