Arvoisa puhemies,
ilmastovuosikertomuksen keskeinen viesti on, että Suomi ei ole hallituksen nykytoimilla saavuttamassa Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti sitovia ilmastotavoitteita. Ilmastovuosikertomus koskee vuotta 2023, mutta tiedämme, että tilanne on mennyt siitä Orpon hallituksen johdolla vain huonompaan suuntaan.
Orpon hallitus on ensimmäinen, joka on päätöksillään aktiivisesti lisännyt ilmastopäästöjä. Toisaalta se ei ole tehnyt mitään konkreettisia toimia hiilinielun vahvistamiseksi, vaikka metsiemme hiilinielun romahdus on ollut tiedossa jo pitkään. Edustaja Aalto-Setälä kertoi että hallitus on sitoutunut ilmastolakiin ja sen tavoitteisiin. Samaan aikaan hallituksen riveistä kuitenkin aivan avoimesti niitä kyseenalaistetaan.
Ilmastotavoitteiden löysäämisellä spekulointi on vaarallista puhetta ajassa, jossa talous sakkaa ja tarvitsemme Suomeen aidosti kestäviä vihreän siirtymän investointeja luomaan työtä ja elinvoimaa. Lisätoimien tarve niin taakanjakosektorin päästövähennystahdin kiihdyttämiseksi kuin hiilinielujen elvyttämiseksi maankäyttösektorilla on ilmeinen. Todella huolestuttavaa on, että hallitus ei ole ryhtynyt lisätoimiin tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka eduskunta edellytti niitä jo edellisen ilmastovuosikertomuksen yhteydessä hyväksytyssä lausumassa.
Arvoisa puhemies,
Pidän vastuuttomana sitä, että tutkijoiden hiilinielulaskelmia kyseenalaistetaan kevyin perustein, ja tutkijat joutuvat oikomaan vääriä väitteitä. Luken hiilinielulaskelmien menetelmät perustuvat yli kahden vuosikymmenen tutkimukseen ja sen arviointimenetelmät ovat avoimesti saatavilla. Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna nieluista poikkeuksellisen hyvää tietoa.
Suomen ilmastopolitiikan pitää jatkossakin olla tiedeperustaista. Olemme vaarallisella tiellä, jos lainsäädäntötyötä ryhdytään perustamaan tutkitun tiedon sijaan eturyhmien lobbaukseen.
Sen sijaan, että kiistelemme vuosiluvuista, meidän on tehtävä kaikkemme ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi. Suomen ilmastotavoitteista ja velvoitteista luistaminen ei ole vaihtoehto, eikä siitä keskustelu ole maallemme kunniaksi.
Keskeinen syy nielujen romahtamiseen on metsien kasvun hidastumisen ohella metsiemme liikahakkuut. Tämä on myös Metsäteollisuuden syytä tunnustaa sen sijaan, että vaaditaan ilmastopolitiikan vesittämistä. Metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta olennainen kysymys on, miten puuraaka-aineen jalostusarvoa saadaan nostettua. Tämä on tunnistettu myös hallituksen tilaamassa Risto Murron kasvuraportissa.
Noin 60 % Suomessa käytetystä puusta päätyy energiantuotantoon sivuvirtoina ja määrä on ollut kasvussa. Metsäsektorin jalostusarvo on laskenut paperin kulutuksen pitkään jatkuneen alenemisen myötä ja näiden volyymien korvaaminen uusilla korkeamman lisäarvon tuotteilla on kesken.
Jotta luonnonvarojen kulutus saadaan laskettua maapallon ekologisen kantokyvyn rajoihin, Suomen kaltaisen kehittyneen teollisuusmaan on pyrittävä kunnianhimoisesti kiertotalouteen ja korkean jalostusasteen tuotteisiin, jotta luonnonvarojen ylikulutusta kokonaisuutena saadaan vähennettyä.
Arvoisa puhemies,
Ilmastopolitiikan tavoite on pidettävä koko ajan kirkkaana mielessä: kyse on siitä, onnistummeko ihmiskuntana pysäyttämään ilmaston kuumenemisen pysäytettyä, vai emmekö onnistu. Yksikään maa ei pysty ratkaisemaan ilmastokriisiä yksin. Sen sijaan, jos jokainen maa jää kyttäämään, mitä toinen tekee ja odottamaan tekoja muilta, valmista ei tule.
Suomi on valinnut olla etujoukoissa, kantaa vastuuta, näyttää suuntaa. Tämä on luonut meille hyvää mainetta ja lisännyt maamme houkuttelevuutta vihreiden investointien kohteena. Tätä asemaa meillä ei ole varaa menettää.
Ja kun puhutaan kustannuksista, on aina pidettävä mielessä vaihtoehtoiset kustannukset, jos ilmaston kuumenemisen annetaan edetä. Ilmastokriisin torjunta ei ole ilmaista, mutta se on huomattavasti halvempaa kuin tekemättä jättäminen.
Jo nykyisellään ilmaston kuumeneminen syö arvioiden mukaan merkittävän osan taloudesta ja hyvinvoinnista ja vauhti kiihtyy, jos ilmastotoimia ei tehdä. Ilmaston kuumenemisen haitalliset vaikutukset näkyvät jo myös Suomessa.
Arvoisa puhemies,
ilmastovuosikertomus on tärkeä dokumentti, joka mahdollistaa ilmastopolitiikan arvioinnin vuosittain tässä salissa. Kannatan ympäristövaliokunnan esityksiä ilmastovuosikertomuksen kehittämiseksi ja erityisesti käsittelyaikataulun muuttamista niin, että pääsisimme nopeammin käsittelemään edellisen vuoden raporttia.