Arvoisa puhemies,
käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla halutaan mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. On tärkeää tarkastella huolella, mitä tämä lakimuutos tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle ja suurpetojen suojelulle.
Hallituksen esitys metsästyslain 41 pykälän muuttamiseksi antaa maa- ja metsätalousministeriölle laajat valtuudet säätää asetuksella suurpetojen metsästykseen annettavien poikkeuslupien päämäärästä ja alueesta sekä suotuisan suojelutason viitearvoista. Näiden muutosten seurauksena ministeriö voisi määrittää suurpetojen suotuisan suojelutason viitearvot käytännössä poliittisesti. Tämä on luonnonsuojelun periaatteiden vastaista.
Tämä esitys on ongelmallinen etenkin erittäin uhanalaisen suden suojelun kannalta. Susikanta ei ole Suomessa suotuisalla suojelun tasolla. Luonnonvarakeskuksen laaja selvitys vuosina 2020-2022 arvioi, että elinvoimainen susikanta olisi vähimmillään noin 500 yksilöä. Vuonna 2024 susia arvioitiin olevan Suomessa noin 300 yksilöä.
Hyvä päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon. Jos annamme ministeriölle vallan määrittää suojelutason viitearvot, avaamme oven poliittiselle harkinnalle tilanteissa, joissa luonnon monimuotoisuuden suojelu vaatisi faktapohjaista, tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa. Tämä ei ole EU:n luontodirektiivin hengen mukaista.
Arvoisa puhemies,
kannanhoidollinen metsästys, jota nyt pyritään helpottamaan, ei ole suden kannalta oikea keino hallita konflikteja. Edelliset kannanhoidollisen metsästyksen kokeilut johtivat susikannan romahtamiseen ja salametsästyksen lisääntymiseen.
Meillä on toimiva järjestelmä vahinkojen korvaamiseksi ja nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa vahinkoperusteiset poikkeusluvat, joiden saamista on myös helpotettu. Ei ole perusteltua avata ovea laajamittaiselle metsästykselle, kun tiedämme, että susikanta ei ole suotuisalla suojelutasolla.
Luontodirektiivi edellyttää ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua. Taloudelliset ja sosiaaliset seikat voivat täydentää, mutta eivät syrjäyttää tätä päämäärää. Hallituksen esitys pyrkii luomaan tilaa juuri näiden muiden seikkojen korostamiselle, vaikka niiden painottaminen lupaharkinnassa on ristiriidassa luontodirektiivin tarkoituksen kanssa.
Arvoisa puhemies,
Sudella kuten muillakin suurpedoilla on tärkeä roolinsa ekosysteemien huipulla. Ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi ja pitävät yllä saalislajien kantojen elinvoimaisuutta.
Ihmisen ei pitäisi horjuttaa lajien muodostamien monimutkaisten ekosysteemien tasapainoa, sillä seuraukset voivat olla arvaamattomia ja peruuttamattomia. Luonnonvarakeskuksen mukaan yksi suurimmista syistä Lounais-Suomen susikannan kasvuun on valkohäntäpeurojen lisääntynyt määrä. Tähän on vaikuttanut niiden talviruokinta, joka olisi perusteltua lopettaa kantojen hillitsemiseksi.
Tappaminen toimii huonosti petovahinkojen ehkäisyssä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kotieläinvahinkojen määrä voi jopa kasvaa metsästyksen seurauksena. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että susien laumadynamiikka häiriintyy ja ravinnonhankinta vaikeutuu.
Arvoisa puhemies,
Ymmärrän ihmisten huolia ja pelkoja, mutta niitä ei pidä lietsoa. Sen sijaan tärkeintä on löytää kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon. Sitä varten tarvitsemme tutkimusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa viestintää, sekä tiivistä avointa vuorovaikutusta tutkijoiden, eri sidosryhmien ja susista huolestuneiden kansalaisten välillä.
Arvoisa puhemies,
Vielä kiinnitän huomiota tämän hallituksen esityksen valmisteluprosessiin. Tätä esitystä ei ole valmisteltu hyvän hallintotavan mukaisesti. Luonnonsuojelujärjestöt eivät ole olleet mukana esitystä valmistelleessa suurpetotyöryhmässä, vaan siellä ovat olleet edustettuna lähinnä metsästystä ajavat tahot. Tämä on valitettavaa, sillä tällainen valmistelu ei johda tasapainoiseen ja eri näkökulmat aidosti huomioivaan lainsäädäntöön.
Esityksen käsittelyä leimaa kiireen tuntu. Kiireellisesti käsiteltävien esitysten aikataulusta johtuen lausuntoaika oli tavanomaista lyhyempi, kolme viikkoa. Eduskuntakäsittelylle on varattu aikaa vain muutama viikko.
Vihreiden kanta on, että tätä hallituksen esitystä ei pidä viedä eteenpäin, koska se on vakavassa periaatteellisessa ristiriidassa Suomen luontotavoitteiden ja velvoitteiden kanssa. Tämän esityksen edistämisen sijaan tulee käynnistää valmistelu suurpetojen suojelun siirtämiseksi maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön, koska kyse luonnonsuojelusta ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, ei riistanhoidosta.