Eduskunta äänesti Ottawan sopimuksesta irtautumisesta viime töikseen ennen kesätauolle jäämistä juuri ennen juhannusta. Puheessani 16.6. perustelin miksi äänestin irtautumista vastaan.

Arvoisa puhemies,

Päätös Ottawan sopimuksesta irtautumisesta on periaatteellisesti merkittävä ja asemoi meitä Suomena suhteessa sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään. 

Turvallisuuspoliittinen tilanne on vakavalla tavalla muuttunut Venäjän käydessä brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainassa sodan säännöistä piittaamatta. Sopimuksesta irtautumista perustellaankin Suomen puolustuksen tarpeilla heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. 

Ymmärrän tarpeen vahvistaa Suomen puolustusta kaikin mahdollisin keinoin, jotta voimme puolustaa Suomea ja suomalaisia tilanteessa, jossa meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Kun olen kuunnellut keskustelua tänään salissa, on käynyt selväksi, että meillä on laaja yhteinen näkemys turvallisuustilanteen vakavuudesta. 

Ottawan sopimuksesta irtautumisen sotilaalliset perustelut ovat kuitenkin asiantuntijoiden mukaan suppeat, eivätkä ole yksiselitteisiä. Suomen puolustusta on sopimukseen liittymisen jälkeen vahvistettu monin tavoin miinojen korvaamiseksi. Ja tiedämme, että puolustukseen satsaaminen tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa osana NATOn varustautumistyötä.

Samaan aikaan tiedämme, että kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja ihmisoikeudet ovat suuren paineen alla. Kansainvälistä oikeutta rikotaan monen tahon toimesta, ja kansainvälistä sopimusjärjestelmää sekä sen osia haastetaan.

Sitoutuminen kansainväliseen monenkeskiseen sääntöjärjestelmään on Suomen pitkäaikainen ulkopoliittinen linja – ja Suomen kaltaisen pienen valtion turva. Tästä linjasta poikkeamisen tulisi olla todella korkean kynnyksen takana. 

On syytä tiedostaa, että Suomen päätöksellä voi olla kansainvälistä merkitystä. Tämä todetaan myös hallituksen esityksen perusteluissa. Mitä useampi maa eroaa Ottawan sopimuksesta ja valmistautuu käyttämään henkilömiinoja, sitä enemmän siviilien turvallisuus heikkenee maailmanlaajuisesti.

Pidän todella valitettavana, että hallitus valitsi valmistella irtautumispäätöksen ilman Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiempaa linjaa, jonka mukaan tällaiset merkittävät päätökset valmistellaan parlamentaarisesti. Eduskunta ja erityisesti oppositio asetettiin tilanteeseen, jossa mahdollisuutta tosiasialliseen vaikuttamiseen ei annettu. En pidä tätä viisaana saati vastuullisena toimintatapana.

Arvoisa puhemies,

Ottawan sopimuksen tavoitteena on suojella ihmisiä henkilömiinojen aiheuttamalta humanitaariselta kärsimykseltä. Sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet siihen, etteivät ne missään oloissa käytä, kehitä, tuota, muutoin hanki, varastoi, pidä hallussa tai siirrä suoraan tai välillisesti kenenkään käyttöön henkilömiinoja.

Kuten ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstäkin ilmenee, Ottawan sopimus on yksi tärkeimmistä tavanomaisten aseiden valvontasopimuksista ja humanitaarisen aseriisunnan instrumenteista. Sillä on 25 vuodessa saavutettu myönteisiä tuloksia, etenkin henkilömiinojen uhrien määrän vähenemisessä, miinojen tuhoamisessa, miinanraivauksessa ja miinojen uhrien avustamisessa eri puolilla maailmaa. Tätä kehitystä meidän on kaikin voimin tuettava myös jatkossa.

Keskusteluissa nousee esiin väite, että Suomessa miinojen käyttö olisi maailman vastuullisinta. Asiantuntijat kuitenkin myöntävät, että kukaan ei pysty takaamaan, että henkilömiinojen käyttö olisi Suomessakaan varmasti turvallista kaoottisissa sotaoloissa. Sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö toteaa lausunnossaan, että olemassa oleva tutkimustieto kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että henkilömiinoja tultaisiin käyttämään täysin vastuullisesti tavalla, joka ei aiheuta vaaraa siviiliväestölle. 

Arvoisa puhemies,

Lausunnossaan Käihkö nostaa esiin myös turvallistamispuheen ongelmat laajemmin. Turvallistamispuheessa on demokratian kannalta kaksi ongelmaa, jotka eivät koske vain tätä miinakeskustelua ja joista ei soisi tulevan uutta normaalia:

Ensimmäinen on, että hyvien poliittisten päätösten tekeminen edellyttää parasta mahdollista tietoa. Salaaminen johtaa herkästi tilanteeseen, jossa keskustelua ei joko käydä tai sitä käydään suppeilla perusteilla.

Toinen on, että demokratiassa legitimiteetin ja siten päätösten pitävyyden tae on laaja konsensus. Suomalaisen turvallisuuspolitiikan vahvuus on laaja kansalaisten tuki ja vahva maanpuolustustahto, jonka ylläpitäminen edellyttää kaikkia sitouttavaa parlamentaarista valmistelua.  

Demokratian kannalta on tärkeää, että myös turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella kriittisesti ja laajasti eri näkökulmista. Tämä on ollut suomalaisen demokratian vahvuus, jonka säilyttämisessä tällä salilla on aivan keskeinen merkitys.

Arvoisa puhemies,

Vaikka ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä osoitetaan tärkeää tahtotilaa miinasopimuksesta irtautumisen aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi, mukaan lukien sopimukseen palaamisen tilanteen taas niin salliessa, painaa omassa pohdinnassaan se, että irtautumisella Suomi osaltaan heikentää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Siksi olen omassa harkinnassani päätynyt ratkaisuun, että en voi kannattaa Ottawan sopimuksesta irtautumista.