Tulin helmikuussa valituksi eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajaksi. Tässä roolissa valmistelin ryhmän yhteisen kirjallisen kysymyksen eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämiseksi Suomessa.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan alla. Ministeri Sari Essayahin vastaus siihen löytyy täältä.
Kirjallinen kysymys eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Euroopan unionin eläinkoedirektiiviin on jo vuonna 2010 kirjattu tavoite korvata eläinkokeet eettisemmillä menetelmillä kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Silti eläinkokeissa käytettävien eläinten määrä ei ole juurikaan vuosien saatossa vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 2023 eläinkokeissa käytettiin Suomessa yli 74 000 eläinyksilöä, joista suurin osa oli hiiriä. Kun otetaan huomioon myös eläimet, joita käytettiin kantojen ylläpitoon ja kudosnäytteitä varten, tapettiin Suomessa eläinkokeiden takia kaikkinensa yli 150 000 eläintä.
Noin puolet koe-eläimistä käytetään Suomessa perustutkimuksessa, joka ei itsessään tuota esimerkiksi uusia lääkkeitä. Perustutkimuksen toivotaan tuovan selvyyttä eri sairauksien kehittymiseen ja sairauksien taustalla olevien biologisten prosessien ymmärtämiseen. Se ei kuitenkaan koskaan ole suoraan sovellettavissa ihmisiin.
Maailman suurin bioteknologia-alan yhdistys Biotechnology Innovation Organisation (BIO) julkaisi vuonna 2021 kattavan raportin eläinkokeiden roolista lääkkeiden kehityksessä. Raportti vahvisti jo aiemmin havaitun tiedon, että eläinkokeiden tehokkuus lääkkeiden kehitystyössä on heikkoa. Raportin mukaan 92 prosenttia eläinkokeet läpäisseistä eli eläimillä tehokkaiksi havaituista lääkkeistä hylätään ihmisillä tehtävissä tehokkuus- ja turvallisuuskokeissa.
Useissa muissa EU:n jäsenmaissa edistetään eläinkokeiden vähentämistä tutkimuksissa, testeissä ja koulutuksessa. Esimerkiksi Alankomaat pyrkii olemaan edelläkävijä eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien alalla. Alankomaissa perustettiin eläinkokeettoman biolääketieteen keskus hyödyntämään ja levittämään eläinkokeettomia innovaatioita ja asiantuntemusta. Sen tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa uusien biolääketieteellisten innovaatioiden siirtymistä potilaille ja käyttäjille ilman eläinkokeiden käyttöä.
Saksan hallitus puolestaan on sitoutunut toteuttamaan eläinkokeiden vähentämisstrategian ja edistää vaihtoehtojen tutkimusta, niiden toteuttamista sekä monialaista osaamisverkostoa. Tämä strategia esitellään huhtikuussa 2025.
Myös Ruotsissa on laadittu alustava strategia eläinten käytön rajoittamiseksi tieteessä. Ruotsin maatalousvirasto on kehottanut hallintoneuvostoa kartoittamaan lisätoimenpiteitä, joilla rajoitetaan tutkimuseläinten käyttöä. Toimenpiteisiin on listattu rahoituksen ja kannustimien lisääminen eläinkokeettomien menetelmien kehittämiseksi, arvioimiseksi ja toteuttamiseksi sekä tiedon lisääminen eläinkokeettomien menetelmien potentiaalista.
Belgian Flandersissa on laadittu toimintasuunnitelma eläinkokeiden vähentämiseksi. Tavoitteena on eläinkokeiden kieltäminen kokonaan koirilla, kissoilla ja kädellisillä vuoteen 2030 mennessä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, eläinkokeiden käyttämisen kieltäminen pesuaineiden kehittämiseen, investointien lisääminen eläinkokeettomien menetelmien kehittämiseen sekä pakollisen maksun käyttöönotto kaikille, jotka hakevat lupaa työskennellä koe-eläimillä.
Tarvitsemme eettisempiä ja tieteellisesti luotettavampia eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä, joita onneksi kehitetään myös Suomessa. Suomi voisi olla edelläkävijä eläinkokeettomien menetelmien kehittäjänä ja viedä eläinten hyvinvointia lisäävää teknologiaa myös maailman markkinoille.
Tarvitsemme myös Suomeen suunnitelman eläinkokeiden merkittävään vähentämiseen ja lopulta kaikista eläinkokeista luopumiseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tukea eläinkokeettomien menetelmien kehitys- ja validaatiotyön rahoitusta, jotta Suomi voisi nousta edelläkävijäksi eläinkokeettomien menetelmien kehittäjänä,
miten hallitus aikoo varmistaa, että tutkijat saavat riittävästi täydennyskoulutusta eläinkokeettomista menetelmistä ja vaihtoehdoista eläinkokeille, ja
aikooko hallitus lisätä avoimuutta eläinkoelupahakemusten osalta niin, että lupaprosessi olisi kokonaisuudessaan julkinen?