Eduskunnassa käsiteltiin 14.11.2025 Agenda 2030 -selontekoa. Pidin Vihreiden ryhmäpuheen selonteon käsittelyssä:
Arvoisa puhemies,
Elämme aikaa, jolloin sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on vakavan uhan alla. Autoritääriset hallinnot polkevat ihmisoikeuksia. Diktaattorit rikkovat kansainvälistä oikeutta. Vakiintuneet demokratiat käpertyvät sisäänpäin ja vetäytyvät globaalista vastuusta leikkaamalla kehitysyhteistyöstä ja tuesta kansainvälisille järjestöille.
Tässä ajassa mitataan yhteinen sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Arvoisa puhemies,
Agenda 2030 -selonteon mukaan Suomi kyllä menestyy monilla kehityksen mittareilla, mutta totuus on, että olemme rakentaneet hyvinvointimme kasvattamalla massiivista ekologista velkaa. Ilman nopeita ja mittavia lisätoimia ilmastotavoitteiden saavuttaminen karkaa käsistä ja luonto jatkaa köyhtymistään vastoin Orpon hallituksen lupauksia.
Selonteko maalaa todellisuutta kauniimman kuvan ekologisen kestävyyden tilasta Suomessa. Suomi käyttää edelleen luonnonvaroja tuhlaillen ja enemmän kuin luonto kestää. Luonnonvarojen käyttömme per asukas on yksi Euroopan suurimpia. Sillä määrällä, jolla Ruotsissa tuotetaan kaksi euroa, tuotetaan Suomessa vain yksi – ja ero on kasvanut 2000-luvulla.
Arvoisa puhemies,
Maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on jääty pahasti jälkeen, ja kehitys on kääntynyt monessa kohtaa väärään suuntaan.
Hallitus on leikannut ilmastorahoitusta paitsi kotimaassa myös kansainvälisesti, vaikka tiedämme, että köyhimpien maiden on mahdotonta irtautua fossiilisista polttoaineista riittävän nopeasti, ja toisaalta sopeutua ilmaston kuumenemisen vaikutuksiin, ilman vauraiden maiden tukea.
Tarvitsemme uusia rahoitusratkaisuja, mutta Vihreät kantaa kansalaisyhteiskunnan lailla huolta, että yksityisen sektorin rahoitusvälineiden painottaminen johtaa todennäköisesti siihen, ettei tuki kohdennu kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville.
Emme voi sulkea silmiä siltä, että ylikulutuksemme rujot jäljet näkyvät esimerkiksi Keniaan rahdattavina jätetekstiiliröykkiöinä, lapsi- ja pakkotyövoiman käyttönä kiinalaisissa krääsätehtaissa tai kiihtyvänä metsäkatona, kun Amazonin sademetsiä raivataan laitumien ja soijapeltojen tieltä.
On hallitukselta epäonnistuminen, ettei se kykene esittämään riittäviä konkreettisia toimia, joilla Suomi puuttuu oman toimintansa negatiivisiin vaikutuksiin rajojensa ulkopuolella.
Det räcker inte att regeringen i sin redogörelse lyfter fram tidigare regeringars framgångar och sina egna löften, när dess egna politiska åtgärder är fullständigt otillräckliga – och på många sätt leder i fel riktning.
Arvoisa puhemies,
On käynyt selväksi, että vapaaehtoiset toimet eivät riitä sen valtavan kestävyysmurroksen läpiviemiseen, jonka välttämättä tarvitsemme, jotta maapallo säilyy elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.
Tarvitsemme voimakkaampaa ohjausta ja sääntelyä ilmastokriisin ja luontokadon juurisyynä olevan luonnonvarojen ylikulutuksen hillitsemiseksi. Krääsäkauppa on laitettava kuriin kieltämällä sen mainonta sekä verotuksen keinoin. Koko ruokajärjestelmämme on muutettava kestäväksi.
Vihreät tukee WWF:n ehdottamaa kansallista luonnonvarasopimusta, jolla asetettaisiin selkeät rajat luonnonvarojen käytölle ja luotaisiin näin ennustettavuutta elinkeinoelämän toimintaympäristöön.
Talouskasvun tavoittelu luonnon asettamista reunaehdoista piittaamatta ei ole realistinen eikä kestävä tie. Verotus- ja rahoitusjärjestelmä on uudistettava tukemaan ilmasto- ja luontotavoitteita niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, jotta pystymme rakentamaan yhteiskuntaa, joka perustuu ylikulutuksen sijaan kohtuuteen ja kiertotalouteen.
Suomen on vähennettävä omien toimiensa kielteisiä ulkoisia vaikutuksia myös edistämällä vahvaa yritysvastuulainsäädäntöä niin kansallisesti kuin EU-tasolla.
Arvoisa puhemies,
Vihreät edellyttää, että Suomi on aloitteellinen Agenda2030:n jatkoa koskevan kansainvälisen keskustelun käynnistämisessä YK-tasolla.
Haluamme, että Suomi muistetaan tulevaisuuden historian kirjoissa maana, joka oli vaikeinakin aikoina vaatimassa globaalia vastuunkantoa niin luonnosta kuin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuudesta hyvään elämään. Ja ennen kaikkea esittämässä konkreettisia ratkaisuja ihmiskuntaa uhkaavien eksistentiaalisten ympäristökriisien ratkaisuun.