Ruoka koskettaa meitä kaikkia. Se on välttämättömyys, mutta myös asia, joka tuottaa paljon iloa, kokoaa ihmisiä yhteen sekä luo kansallisia perinteitä ja ylpeydenaiheita.
Samaan aikaan ruoka aiheuttaa noin viidenneksen meidän suomalaisten hiilijalanjäljestä. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäisen ruuan tuotanto.
Jotta saamme pysäytettyä ilmastokriisin ja luontokadon, meidän on muutettava koko ruokajärjestelmäämme. Se tarkoittaa siirtymistä kohti kasvipohjaista ruuantuotantoa, joka edistää samaan aikaan ihmisten terveyttä ja planeetan hyvinvointia.
Uusissa kasvipohjaisissa ruokainnovaatioissa piilee myös valtavia mahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen mallinnusten mukaan yli puolet ruokasektorimme kasvupotentiaalista liittyy kasviproteiineihin, solumaatalouteen ja kasvimeijerituotteisiin.
Kyse on myös huoltovarmuudesta. Lisäämällä valkuais- ja öljykasvien viljelyä sekä jalostamalla satoa eläinten rehun sijaan suoraan ihmisten ruuaksi, voimme vahvistaa omavaraisuutta, monipuolistaa maataloutta ja kasvattaa kotimaista arvonlisää.
Kansallisen ruokastrategian visiona on tehdä Suomesta kestävien ruokajärjestelmien johtava kehittäjä vuoteen 2040 mennessä. Valitettavasti kasvipohjaisen ruuan mahdollisuuksiin hallitus ei kuitenkaan halua tarttua.
I den livsmedelspolitiska redogörelsen har djurens roll i vårt livsmedelssystem i stort sett suddats ut. Produktionsdjurens välbefinnande lyser med sin frånvaro, trots att det är en central fråga för många finländare – och särskilt för unga.
Nykymuotoinen tehoeläintuotanto ei anna tuotantoelämille mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään tai voida hyvin. Päin vastoin.
Mietitään vaikka porsitushäkkiin vangittua emakkoa, joka ei pääse huolehtimaan porsaistaan tai edes kääntymään kunnolla. Tai lypsylehmiä, joista joka neljäs ei pääse koskaan ulkoilemaan. Tai ylijalostettuja broilereita, joiden paino yli 50-kertaistuu reilussa kuukaudessa ja jotka eivät eläessään, saati kuollessaan, tule käsitellyiksi yksilöinä vaan massana.
Nykymuotoinen tehoeläintuotanto osoittaa, että eläinten hyvinvointilaki – niin tarpeellinen uudistus kuin se olikin – ei riitä takaamaan tuotantoeläimille edes riittävän hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Nyt hallitus on vielä vesittämässä yhtä lain keskeistä parannusta poistamalla porsaiden kirurgisen kastraation kiellon. Tämä on häpeällistä. Vihreiden tavoitteena on Suomi, jossa tuotantoeläimet saavat elää onnellista elämää.
Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli ruokajärjestelmän ohjaamisessa kestävämpään ja terveellisempään suuntaan. Kouluruokailu oli aikanaan valtavan hieno sosiaalinen innovaatio, joka on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvointia ja mahdollistanut täysipainoisen oppimisen sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokakasvatus vaikuttaa suoraan lasten ruokailutottumuksiin, hyvinvointiin ja myös ruokavalintojen ympäristövaikutuksiin.
Vihreät haluaa turvata maukkaan ja ravitsemussuositusten mukaisen ruuan jokaisessa koulussa ja päiväkodissa. Tavoitteeksi on asetettava maidon ja lihan kulutuksen puolittaminen. Samalla on satsattava reseptiikan kehittämiseen yhdessä lasten ja nuorten kanssa niin, että kasvisruoka maistuu, ja että se nähdään ihan tavallisena ruokana siinä missä liharuokakin.
Ruokapolitiikassa tarvitaan nyt vahvaa visiota ja ennakoivaa otetta, jotta Suomi voi olla ruokastrategian vision mukaisesti onnellisen ruoan maa, joka tekee hyvää ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Valitettavasti tämän strategian toimenpiteillä visio ei toteudu. Linjauksia ohjaa liikaa nykytilan puolustaminen – ja erityisesti eläinperäisen tuotannon aseman varjeleminen – vaikka katseen tulisi kohdistua ennen kaikkea suomalaisen maatalouden uudistamiseen viljelijöille reilulla ja ennakoitavalla tavalla.
Meidän tehtävämme päättäjinä on muuttaa maatalouden tuotantorakenteet niin, että Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa kestävästi myös tulevaisuudessa ja että terveelliset ja ympäristön kannalta kestävät valinnat ovat ihmisille houkuttelevia ja saavutettavia. Tämän tulisi olla ruokapoliittisen selonteon keskeisin viesti.