Huomisen kaupunginhallituksen listalla on mm. Omnian perussopimuksen muuttaminen (vastataan ammatillisen koulutuksen muutoksiin), elokuun kuukausiraportti (taloustilanteen kehityksessä ei mitään yllättäviä käänteitä) sekä selostus koulurakentamisen projektiyhtiömallista ja tilannekatsaus Pohjois-Espoon osayleiskaavasta.
Lista-asioiden lisäksi käsitellään laajaa julkisuutta saanutta Saunalahden koulun rehtorin irtisanomista, kun sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä on käyttänyt otto-oikeuttaan ja yhdessä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kanssa arvioinut tapauksen edellyttävän laajempaa käsittelyä kaupunginhallituksessa.
Pidän välttämättömänä, että asian taustat selvitetään huolella, mukaanlukien se ovatko sivistystoimen johtamiskäytännöt ja prosessit asianmukaiset.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Nicholas Kujala (rkp) eroaa paikkakunnalta poismuuton vuoksi.
– Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n osakkeiden lunastusoikeuden käyttämättä jättäminen
Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n (Seure) tuottaa omistajilleen tilapäisen työvoiman vuokraukseen ja henkilöstöhankintaan liittyviä palveluja. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamassa mielessä omistajiensa sidosyksikkönä.
Yhtiön suurimmat omistajat ovat Helsingin (56,4 %), Espoon (18,8 %) ja Vantaan (18,8%) kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (5%). Lisäksi Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:llä, A-Tulkkaus Oy:llä, Espoo Catering Oy:llä ja Koulutuskuntayhtymä Omnialla on jokaisella omistuksessaan yksi yhtiön osake.
Sote-uudistukseen liittyen Seure haluaa vahvistaa toimintaansa laajentumalla tarjoamaan palveluita myös Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle ja Helsinki on valmis myymään omistamiaan osakkeita. Tämä tukee Seuren liiketoimintamahdollisuuksia sote-uudistuksessa koko Uudenmaan maakunnan alueella.
Koska Seuren yhtiöjärjestyksessä on osakkeenomistajien lunastusoikeutta koskeva määräys, pitää osakkeita tarjota ensin muille omistajille. Yhtiö kuitenkin pyytää, ettei tätä lunastusoikeutta käytetä. Tämä on myös päätösesitys.
Tämä on järkevää, eikä päätös vaikuta Espoon omistuksiin. Konsernijaosto on hyväksynyt asian yksimielisesti.
– Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakkeiden myynti Kiinteistö Oy Kulttuuriaukiolle
Esitetään, että kaupunki myy 13 kpl Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n A-osakkeita Kiinteistö Oy Kulttuuriaukiolle 826 235,02 eurolla.
Pysäköintilaitoksessa on yhteensä 2100 parkkipaikkaa. Niistä 370 kpl on Länsimetro Oy:n omistamia liityntäparkkipaikkoja ja 576 kaupungin omistuksessa. Kaupungin tavoitteena on luovuttaa paikkoja kiinteistöille, sitä mukaa kun alueen uudistushankkeet käynnistyvät.
Kiinteistö Oy Kulttuuriaukio on kaupungin omistama kehitettävä kohde, jota koskien elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi 11.6.2018 suunnitteluvarauksen Regenero Oy:lle.
Tällä hetkellä Kiinteistö Oy Kulttuuriaukion velvoitepaikat ovat Kaupinkallion pysäköintitalossa, joka puretaan uudisrakentamisen alta.
Tämäkin on järkevä päätös, kaupunki pääsee suunnitellusti eroon parkkipaikkojen omistuksesta. Asia on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti.
– Espoon kaupungin liittyminen Intelligent Community Forum -yhteisöön
Esitetään, että kaupunki liittyy Intelligent Communities Forumin (ICF) jäseneksi. Vuosijäsenmaksu on 3000 dollaria (noin 2 595 e).
Intelligent Communities Forum (ICF) on globaali kaupunkien ja alueiden verkosto, jonka tavoitteena on auttaa yhteisöjä hyödyntämään teknologiaa hyvinvoinnin edistämiseksi ja sosiaalisten ja hallinnollisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Verkostoon kuuluu 170 älykästä yhteisöä eri puolilta maailmaa. ICF:n täysjäseniksi voivat liittyä vain The Intelligent Community kilpailussa sijoittuneet Smart21 kaupungit, joten kyseessä on kilpailujen kautta älykkääseen kaupunkikehitykseen valikoituneiden ja sitoutuneiden kaupunkiyhteisöjen verkosto. Espoo voitti The Intelligent Community of the Year palkinnon tänä vuonna.
On hyödyllistä kuulua erilaisiin verkostoihin, mutta myös tärkeää varmistaa, että viranhaltijoiden aika riittää niiden hyödyntämiseen. On myös tärkeää varmistaa, että näihin panostettu resurssi ja saatava hyöty kohdistuu kaupungin ydintehtäviin.
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Helsingissä 21. – 22.11.2018
Näitä tapaamisia on kaksi kertaa vuodessa. Edustajiksi toivotaan ensisijaisesti kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot, halutessaan kaupunki voi nimetä myös muita edustajia, yhteensä noin kuusi edustajaa jokaisesta kaupungista.
Vihreiltä on perinteisesti ollut kaksi edustajaa. Olen osallistunut näihin roolini puolesta aktiivisesti ja kiinnostunut tästäkin.
– Climate Leadership Coalition ry:n jäsenyyden hakeminen
Esitetään, että Espoo hakee Climate Leadership Coalition ry:n jäsenyyttä, vuosijäsenmaksu on 10 000 e.
Kestävä Espoo -ohjelma raportoi yhdistyksen kautta tehtävän työn tuloksista normaalin raportointikäytännön mukaisesti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaksi kertaa vuodessa.
Climate Leadership Coalition ry:n tavoitteet liittyvät hiilineutraalien kaupunkiratkaisujen kehittämiseen. jäsenenä on keskeisiä suomalaisia yrityksiä sekä yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, etujärjestöjä ja kaupunkeja. Kaupungeista mukana ovat Tampere, Turku ja Porvoo.
Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan mm. kokoamalla yhteen yhdistyksen jäseniä, järjestämällä tilaisuuksia, käynnistämällä kehityshankkeita, harjoittamalla ilmastotyötä tukevaa edunvalvontaa, edustamalla jäseniä kansainvälisissä yhteyksissä ja viestimällä yhteistyön tuloksista.
Toiminta vaikuttaa relevantilta kaupungin hiilineutraalisuus-tavoitteen saavuttamisen kannalta. Toivottavasti tätä kautta saadaan konkretiaa myös kaupungin oman organisaation ilmastotyön vahvistamiseen.
– Vuoden 2018 elokuun kuukausiraportti
Toimintatuottojen ennustetaan hieman ylittyvän mm. Koy Suviniityn Pysäköinti osakkeiden myynnistä (4 me) sekä opetuksen valtionavustuksista johtuen. Ulkoiset toimintamenot ovat kasvaneet 4,2 % viime vuoteen verrattuna (mm. HUS erikoissairaanhoito 9,8 me, lastensuojelu ja vammaispalvelut 3 me).
Muutama muu huomio:
Länsimetron liityntäliikenteen parantamiseksi on päätetty perustaa neljä suoraa linjaa Espoonlahden suuralueelta Kamppiin (liikenne käynnistyy lokakuussa). Muutos kasvattaa Espoon HSL:lle maksamia operointikustannuksia vuositasolla 4,4 me.
Tilapalveluissa vuosikorjaukset tulevat ylittymään 2 me, mikä vaikuttaa tulostavoitteen toteutumiseen.
Henkilöstömenojen ennustetaan alittuvan rekrytointivaikeuksien vuoksi.
Koulukuljetukset ylittyvät noin 1,2 me, vaikka uusien sopimusten piti tuoda säästöjä. Ylitystä on perusteltu lautakunnalle sillä, että ongelmien takia piti irtisanoa valittu palveluntuottaja ja ottaa tilalle toinen.
Kunnallisveroa on tilitetty tammi-elokuussa 4,8 % viime vuotta enemmän. Kertymän ennustetaan olevan vuoden lopussa 20 me talousarviota enemmän (tosin vuoden 2017 verotuksesta saatu ennakkotieto lisää riskiä ennusteen alittumiselle). Yhteisöveroa on tilitetty 9,8 % viimevuotista vähemmän.
Investointeihin on talousarviossa varattu 360 me, tilikauden toteumaksi ennustetaan noin 320 me.
Lisälainaa ei ole ollut tarvetta nostaa vuoden 2018 aikana. Verotulojen kasvusta johtuen lisälainan nostoarviota on laskettu 120 milj. euroon (TA 202 milj. euroa).
Olosuhteisiin nähden positiiviselta näyttää.
– Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 38 muun valtuutetun valtuustokysymyksessä kysytään:
1. Miten Espoon kaupunki tulee parantamaan koulunkäyntiavustajien asemaa sopimuksin ja sijaismahdollisuuksin?
2. Millä tavoin Espoo pyrkii välttämään koulunkäyntiavustajien osa-aikaisuuksia ja koulujen loma-aikojen palkattomia keskeytyksiä?
3. Tehdäänkö työvoimasuunnittelua siten, että koulunkäyntiavustajille voitaisiin tarjota esim. koulujen keskeytyksen ajaksi työtä muissa kaupungin tehtävissä kuin kouluissa?
4. Miksi Espoon kaupunki ei ole halukas muuttamaan koulunkäynnin avustajien nimikettä koulunkäynninohjaajiksi?
Tässä viivistelmä vastauksesta:
Koulunkäyntiavustajia oli Espoon kaupungin palveluksessa viime vuoden lopussa 284 henkilöä, jonka lisäksi vuokratyövoimaa käytettiin 119 henkilötyövuoden verran. Kaupungin palveluksessa olevien osuutta kasvatetaan ja vuodelle 2019 on perustettu 40 uutta vakanssia.
Nimikkeistä todetaan, että koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavia henkilöitä on kahdella eri nimikkeellä: koulunkäyntiavustaja ja erityiskoulunkäyntiavustaja. Espoon, Vantaan ja Helsingin osalta nimikkeissä on eroja (kukin kunta päättää itsenäisesti käyttämänsä nimikkeet).
Espoon sivistystoimessa on lähdetty siitä, että nimikkeet pidetään selkeinä. Ohjaaja-nimikkeillä työskentelevillä on sivistystoimessa yleensä korkeakoulututkinto. Koulussa on ohjaaja-loppuisia nimikkeinä opetusalan nimikkeitä, kuten oppilaanohjaaja ja opinto-ohjaaja, eikä eri työtä tekevien tehtävien nimikkeistä haluta liian lähellä toisiaan olevia.
Työajoista todetaan, että 21 tuntia viikossa on se aika, jolloin on mahdollista varmistaa tarjolla oleva työsopimuksen mukainen työ. Usein yksittäisen koulunkäyntiavustajan viikoittainen tuntimäärä voi kuitenkin olla isompi. Joissakin tehtäväkokonaisuuksissa on koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavien henkilöiden mahdollista tehdä kokopäivätyötä, kuten koulun aamu- ja iltapäivätoiminnassa tai kehitysvammaisten tai autististen lasten kesähoidossa.
Kesäkeskeytyksen sopiminen työsopimuksessa on ollut käytäntö 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Kesäaikana koulutyön ollessa keskeytyneenä on pyritty löytämään muuta työtä sille ajalle, kun henkilö on valmis työskentelemään kesäkeskeytyksen aikana. Vakituiselle avustajahenkilöstölle tarjotaan suomenkielisessä opetuksessa työtä henkilön niin halutessa kehitysvammaisten tai autististen lasten lomahoidossa.
Lopuksi todetaan, että tilanteet vaihtelevat vuosittain. Kaikki koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavat henkilöt eivät ole halukkaita työskentelemään kesäkeskeytyksen aikana muissa tehtävissä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kesähoitoon ei ole ollut kaikkina kesinä helppo löytää riittävää määrää koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavaa henkilöstöä, koska koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavat henkilöt eivät halua tehdä muuta työtä kesäkeskeytyksen aikana. Muut toimialat palkkaavat henkilöstöä kesän ajaksi omien tarpeiden mukaan.
Tärkeä kysymys tärkeästä aiheesta, tässä taas yksi pienipalkkainen tärkeä ammattiryhmä kaupungilla. Kysytään mitkä nimikkeet Helsingissä ja Vantaalla on käytössä.
– Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian perussopimuksen muuttaminen
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen.
Viimeisten kolmen vuoden aikana ovat sekä lainsäädäntö että toimintaympäristö oleellisesti muuttuneet ja se tulee ottaa huomioon perussopimuksessa.
Perussopimuksen muutoksella Omnian tarjonta sisältää jatkossa järjestämis- ja ylläpitämislupien mukaisen opetuksen ohella elinkeinoelämää ja alueen elinvoimaisuutta koskevat seuraavat palvelut: jäsenkunnille kohdistettavat, nuorten ja aikuisten osallisuutta edistävät, kansalaisten hyvinvointia edistävät, innovaatiopalvelut sekä suomalaisen koulutusosaamisen välittämisen kansainvälisille markkinoille.
Koulutuksen rahoitus ja sitä ohjaavaa lainsäädäntö ovat muuttuneet merkittävästi vuoden 2016 jälkeen. Keskeisimmiksi tavoitteiksi on asetettu toiminnan vaikuttavuuden (tuloksellisuus ja tehokkuus) lisääminen sekä kilpailuneutraliteetin varmistaminen markkinaehtoisessa toiminnassa. Lähtökohtana on, että markkinaehtoinen toiminta tulee eriyttää yleishyödyllisestä toiminnasta.
Valtionosuusrahoituksen ja muun koulutusta tukevan erillisrahoituksen määräytymisperusteet tulevat mahdollisesti jatkossa laaja-alaisemminkin kannustamaan toiminnan tehostamiseen, nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista sekä lisäämään tuloksellisuutta.
Jäsenkuntien sopimuspalvelut muodostavat tärkeän osan Omnian koulutustarjonnasta. Omnian palveluista työväenopisto, nuorten työpajat, aikuislukio sekä aikuisten perusopetus toteutetaan sopimuspalveluina jäsenkuntien/jäsenkunnan kanssa. Osaamiskeskuksen käynnistymisestä valmistellaan vastaavanlaista sopimusta 2019 alusta lukien.
Markkinaehtoisessa toiminnassa Omnian tavoitteena on maltillinen kasvu työvoimakoulutuksessa (lähinnä kotoutumiskoulutus) sekä osuus kasvupalvelumarkkinoista tulevan maakuntauudistuksen myötä. Tavoitteena on lisäksi tarjota enenevässä määrin alueen yrityksille kokonaisvaltaisia koulutuspalveluratkaisuja työelämälähtöisesti määrittämällä avainasiakkuudet ja kumppanuudet.
Maan hallituksen leikkaukset ammatillisen koulutuksen resursseihin ovat olleet merkittäviä ja oppositio teki Vihreiden johdolla asiasta välikysymyksenkin.
Omnian perussopimuksen muutoksella vastataan siis ammatillisen koulutuksen muutokseen. Omnian tärkeänä haasteena ja tehtävänä on osallisuutta, osaamista ja työllistymistä edistävien kolutus- ja kurssipalvelujen tarjoaminen maahanmuuttajataustaisille ja vieraskielisille sekä ilman koulutuspaikkaa, tutkintoa tai työpaikkaa oleville nuorille ja aikuisille. Myös yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin pyritään tarjoamaan aiempaa paremmin. Ja osaamista halutaan viedä myös Suomen rajojen ulkopuolelle panostamalla kestävää kehitystä edistävään koulutusvientiin.
Omnian perussopimuksen muutos on tehty vastauksena ammatillisen koulutuksen laajempaan uudistukseen ja se on ymmärtääkseni valmisteltu huolella Omnian ja kaupungin yhteistyönä.
– Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa, kotipalvelusta perittävien maksujen hyväksyminen
Lain mukaan lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella.
Kotipalvelua saavien asiakkaiden määrä on kasvanut lain voimaan tulon jälkeen ja Espoossa perheet ovat saaneet palvelua matalalla kynnyksellä. Vuonna 2017 kaikkiaan 1 298 espoolaista perhettä sai kotipalvelua, kun vuonna 2016 asiakkaita oli 986 perhettä ja vuonna 2015 yhteensä 1 068 perhettä.
Maksuja esitetään laskettavaksi, koska keskituloisille perheille, joiden palvelun tarve on ollut säännöllinen ja melko suuri, asiakasmaksut ovat nousseet niin suuriksi, etteivät asiakkaat ole välttämättä ottaneet palvelua vastaan tarpeesta huolimatta. Lisäksi nykyisessä maksutaulukossa, maksuluokat ovat isoja, jolloin asiakas maksaa saman verran, saa hän palvelua maksuluokan ala- tai yläpäästä. Vertailussa Vantaaseen ja erityisesti Helsinkiin maksut ovat edelleen paikoin korkeammat.
Maksujen laskemisen taloudelliset vaikutukset kaupungin tuloihin ovat vähäiset. Vuonna 2017 lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksuista tuloutui kaupungille vähän alle 60 000 euroa. Sen sijaan taloudelliset vaikutukset voidaan nähdä merkittävämpinä tilanteissa, jossa perheet ottavat vastaan palvelua varhaisemmassa vaiheessa ja välttyvät raskaammilta palvelujen tarpeelta myöhemmin.
Tärkeää, ettei raha ole perheille syy olla ottamatta vastaan tätä tärkeää ennaltaehkäisevää palvelua. Esitys on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti. Lisäksi on hyväksytty Värmälän (sd) lisäys:
”Lisäksi arvioidaan asiakasmaksujen vaikutusta asukkaiden mahdollisuuteen käyttää kotipalveluja ja vammaisneuvoston esitystä tuntiperusteisesta asiakasmaksusta, joka olisi käytössä tilanteessa, jossa palvelutarve on esimerkiksi 6-10h kuukaudessa.”
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista
Helsingin hallinto-oikeudelle on jätetty kaksi valitusta:
Kiinteistö Oy Espoon Alakulma esittää pääasiassa, että lähes koko yhtiön noin 6 000 m2:n kiinteistön alue on osayleiskaavassa merkitty viheralueeksi nykyisen TP -alueen sijaan. Tämä yleiskaavallinen muutos ei ole oikeudenmukaista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa.
Lausunnossa todetaan kiinteistöyhtiön kirjelmän osalta, että kaavaratkaisu noudattaa pääosin selvityksessä Liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla esitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Liito-oravalle tärkeiden paikallisten ja seudullisten kulkuyhteyksien turvaaminen on myös yhtenä perusteena sille, että ELY-keskus on antanut luvan poiketa liito-oravan suojelusta Kaitaan metrokorttelin alueella.
Espoon ympäristöyhdistys vaatii ensisijaisesti osayleiskaavan kumoamista ja toissijaisesti kumoamista Hannusjärven itä- ja koillispuolelle esitettyjen A1, A1-c varausten ja uuden tieyhteyden osalta, Kaitaantien ja Iivisnimenkadun risteyksen A1 varauksen osalta sekä Kaitaantien ja Iivisnimenkadun risteyksen lounaispuolisen AK -alueen rakentamattomalta osalta. Osayleiskaava on yhdistyksen mukaan monilta osin maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.
Lisäksi yhdistys esittää, että merkittävät metsäisen luontoarvojen ja lajistoarvojen selvitykset ovat riittämättömiä, kaava ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia ja kaava on luonnonsuojelulain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Olennaiset luontoarvot liittyvät alueella vanha- ja lahopuustoisien kangas- ja kalliometsien keskittymään Hannusjärven pohjois- ja koillispuolella.
Ympärisötyhdistyksen valituksen osalta lausunnossa käydään läpi selvitykset ja ratkaisut joiden perusteella katsotaan, että luontoarvot on riittävästi selvitetty ja kaava on lain mukainen. Lisäksi todetaan, että alueen METSO-kohteita selvitetään parhaillaan asemakaavoitusta varten. Samassa yhteydessä kartoitetaan uhanalaisten ja vaateliaiden jäkälien, kääpien ja sammalten, erityisesti lahokaviosammalen, potentiaaliset esiintymisalueet. Tämän perusteella työohjelmaa tarkennetaan ja potentiaaliset alueet inventoidaan työn seuraavassa vaiheessa.
Espoon ympäristöyhdistyksen esiin nostamat näkemykset olivat tiedossa jo kaavoitusvaiheessa ja vihreiden ryhmä teki töitä niiden huomioimiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa saimme yksimielisesti hyväksyttyä seuraavat asemakaavoitusta ohjaavat päätökset:
– Ennen asemakaavoitusta selvitetään METSO -elinympäristöjen, uhanalaisten ja vaateliaiden sammalten, jäkälien ja kääpien sekä erityisesti luontodirektiivin liitteen II lajin lahokaviosammalen esiintyminen sekä varmistetaan riittävät toimet niiden säilyttämiseksi.
– Asemakaavoituksessa vältetään Hannusmetsän A1-alueen länsireunalla tiukkarajaista rakennetun ja luontoympäristön rajaa ja mahdollisuuksien mukaan jätetään A1-alan länsipuolen aluetta luonnontilaiseksi huomioiden mm. alueella sijaitseva kosteikko ja muut luontoarvot sekä Bondaksenkallion lakialue ja siihen liittyvä luontopolku.
Nyt asia on valituksen myötä oikeuden arvioitavana.
– Etuosto-oikeuden käyttäminen Espoonkartanossa tehdyssä kiinteistökaupassa (49-437-1-23 ja 49-437-1-48)
Kiinteistöt on myyty 6.7.2018 tehdyllä kiinteistökaupalla 130 000 euron kauppahinnalla (n. 20,9 euroa/m²). Kiinteistöjen kokonaispinta-ala on noin 6 220 m². Toisella kiinteistöllä sijaitsee purkukuntoinen omakotitalo, toinen on rakentamaton.
Alueella ei ole asemakaavaa. Tarkasteltavat kiinteistöt kuuluvat yleiskaavojen mukaiseen keskeiseen kaupunkirakenteen laajentumisalueeseen. Voimassaolevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa kiinteistöt on merkitty kehittyväksi pientaloalueeksi (A3). Poke-luonnoksessa kiinteistöt kuuluvat tulevaan Mynttilän asemaan kytkeytyvään tehokkaan asuntorakentamisen alueeseen (A1).
Suunniteltavana oleva Espoo-Salo oikorata lisää edelleen Mynttilän alueen merkitystä tulevana asuntoalueena ja nykyisen kaupunkirakenteen välittömänä kasvusuuntana. Espoon kaupungilla on entuudestaan alueella jonkin verran maanomistusta. Alueelle tulevaisuudessa kohdistuvien kehityspaineiden takia kaupungin maanomistusta on perusteltua edelleen vahvistaa.
Tämä on järkevää maanhankintaa.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Projektiyhtiömalli (PPP), Espoon koulut (Maarit Vierunen, Maija Lehtinen)
Pohjois-Espoon osayleiskaavan tilannekatsaus (Essi Leino)