Terveysongelmat aiheuttavat Suomessa merkittäviä kustannuksia. Näihin sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä muita yhteiskunnan kuluja. Viime vuosina luontoympäristöjen terveysvaikutuksista saatu tutkimustieto on vahvistunut ja monipuolistunut. Tiedon perusteella luontoympäristöjen terveyshyödyissä voi olla merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämisessä ja terveydenhuollon kustannussäästöjen saavuttamisessa.
Luonnon terveyshyödyistä ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille on saatu näyttöä lukuisissa tutkimuksissa. Säännöllinen kosketus monimuotoisen luonnon suojatekijöihin vahvistaa elimistön mikrobistoa. Toistuva luontoaltistuminen voi auttaa suojautumaan kroonisilta tulehdusperäisiltä sairauksilta ja immuunijärjestelmän häiriöiltä kuten allergioilta, astmalta ja 1-tyypin diabetekselta. Luonnon on myös osoitettu rauhoittavan ihmisen mieltä ja kehoa sekä vaikuttavan mielen hyvinvointiin aistien välityksellä. Luonnossa oleskelu vähentää stressiä ja auttaa palautumaan arjessa. Luonto motivoi tutkitusti liikkumaan. Erilaiset luontoympäristöt ovat suosittuja liikuntapaikkoja.
Marraskuussa 2024 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat julkaisivat Sitran tuella “Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys” -nimisen selvityksen. Selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja 2-tyypin diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.
Selvityksessä tutkijat ehdottavat Suomeen perustettavaksi kansallista luontoterveysohjelmaa, jonka tavoitteena olisi tuoda luonnon terveyshyödyt ihmisten arkeen ja osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa kansansairauksien tautitaakan vähentämiseksi. Kyseiseen selvitykseen viitaten Ulkoilufoorumi kehotti tammikuussa 2025 hallitusta laatimaan Suomeen luontoterveysohjelman, joka toisi kokonaisvaltaisen näkökulman lähiluonnon merkitykseen ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Allergia-, iho- ja astmaliitolla puolestaan on ollut jo pidempään käynnissä oma luontoterveysohjelmansa, ja sen Luontoterveyden osaamiskeskuksessa on meneillään useita luonto- ja terveyshankkeitta.
Haastavassa julkisen talouden tilanteessa lähiluonnon tutkitusti vaikuttavat terveyshyödyt on syytä ottaa kokonaisvaltaisesti osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kansallinen luontoterveysohjelma auttaisi integroimaan luonnon terveyshyödyt osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita ja lisäisi tietoisuutta luonnon positiivisista vaikutuksista ihmisten hyvinvoinnille. Luontoterveysohjelma toisi yhteen olennaisia toimijoita ja loisi tarvittavia siltoja terveys-, maankäyttö- sekä ympäristöpolitiikan tavoitteiden välille.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset kansalaisille, ja
onko hallitus aikeissa käynnistää kansallisen luontoterveysohjelman valmistelun?
19.3.2025