Me tilaamme lentorahdilla maailman toiselta puolelta tarpeetonta krääsää, joka ei täytä EU:n tuoteturvallisuus- tai ympäristövaatimuksia, on mahdollisesti valmistettu lapsi- tai pakkotyöllä ja usein on käyttökelvotonta tai hajoaa heti.
Tässä ei ole mitään järkeä.
Alle 150 euron tilauksia saapui Suomeen viime vuonna yli 75 000 pakettia päivässä. Tänä vuonna vastaava luku on Tullin arvion mukaan 137 000 pakettia päivässä.
Tällainen järjetön pakettiralli on kestämättömän elämäntapamme irvokas huipentuma.
Temun ja Sheinin kaltaisilla ultrapikamuodin ja krääsän verkkokauppapaikoilla kuluttaminen on tehty helpoksi, halvaksi ja aggressiivisen markkinoinnin ja mainonnan kautta koukuttavaksi.
Meitä siis houkutellaan ja manipuloidaan ostamaan tarpeetonta krääsää, vaikka maapallo ei kestä nykyistä kulutustahtiamme.
Suomen ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo huhtikuun alussa. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin kolme ja puoli maapalloa. Ylikulutuksen haitat näkyvät jo konkreettisesti: Yhdeksästä planetaarisesta rajasta olemme ylittäneet kuusi ja seitsemäs on menossa rikki.
Meidän on kyettävä ihmiskuntana tekemään valtava kestävyysmurros niin omassa ajattelussamme kuin talouden rakenteissa – ja se ei onnistu ilman kunnianhimoista politiikkaa ja rohkeutta tehdä perustavanlaatuisia muutoksia tapaamme kuluttaa rajallisia luonnonvaroja.
Sen lisäksi että ylikulutus tuhoaa planeettaa, krääsäverkkokaupat aiheuttavat ihmisille vaaraa myös suoremmin. Pistokokeissa on todettu, että iso osa Temun ja vastaavien krääsäverkkokauppojen tuotteista ei täytä EU:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskriteerejä.
Tuotteista, jopa leluista, on löytynyt myös laittomia määriä kiellettyjä ja vaarallisia kemikaaleja, kuten ftalaatteja, klooriparafiineja, lyijyä ja kadmiumia. Siis aineita, jotka ovat syöpävaarallisia, vahingoittavat sisäelimiä ja voivat heikentää kognitiivista kehitystä tai lisääntymiskykyä.
Yksikään viranomainen ei voi valvoa suoraan ulkomailta tilattujen tuotteiden turvallisuutta. Leikimme ihmisten terveydellä, kun annamme krääsäverkkokauppojen syytää tavaroitaan suoraan kuluttajille.
Krääsäverkkokaupat eivät myöskään juuri tuo Suomeen verotuloja, saati työllistä suomalaisia. Vuonna 2024 Suomi sai EU:n ulkopuolelta tehdyistä alle 150 euron arvoisista verkko-ostoksista verotuloja hieman alle 30 miljoonaa euroa. Jos edes kolmasosa näistä ostoksista olisi tehty kotimaassa, verokertymä olisi ollut 97 miljoonaa eli yli kolminkertainen.
Ongelma on myös, että krääsäverkkokaupat markkinoivat tuotteitaan aggressiivisesti, kopioivat surutta tunnettuja brändejä ja muiden suunnittelemia tuotteita eivätkä noudata EU:n turvallisuus- ja laatustandardeja tai vastaa myymiensä tuotteiden jätehuollon ja kierrätyksen kustannuksista. Siksi ne saavat epäreilua kilpailuetua suhteessa kaikkiin niihin yrityksiin, jotka toimivat vastuullisesti ja noudattavat yhteisiä pelisääntöjä.
Sekä isot ja tunnetut brändit että pienyrittäjät ovat löytäneet verkkokaupoista omien tuotteidensa halpoja kopioita – usein jopa alkuperäisen brändin nimellä ja kuvalla.
On yksiselitteisen väärin, että krääsäverkkokauppa voi jättää piittaamatta tuoteturvallisuudesta, rikkoa immateriaalioikeuksia ja mainostaa tuotteitaan harhaanjohtavasti – ilman että siihen pystytään kunnolla puuttumaan. Järjestelmässä ja lainsäädännössä on tässä kohtaa ammottava aukko.
Samoin ongelma on, että krääsä tukkii kiertokaupan kanavat ja vaikeuttaa kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Huonolaatuiset tuotteet eivät kestä uudelleenkäyttöä ja päätyvät nopeasti jätteeksi. Esimerkiksi 87 % pikamuotitekstiileistä päätyy kaatopaikalle tai polttoon alle vuodessa ostamisesta.
Eduskunta keskusteli Krääsätalous kuriin -kansalaisaloitteesta 13.11.2025. Haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia sen allekirjoittajia äärimmäisen tärkeän asian nostamisesta esiin. Kannatan lämpimästi aloitteen tavoitteita ja vetoan hallitukseen, että se ottaa krääsäkauppakysymyksen vakavasti ja kääntää kaikki kivet sen rajoittamiseksi. Keinoja löytyy, kun on tahtoa.
Koska EU-tason toimet etenevät tuskallisen hitaasti, krääsäverkkokaupan hillitsemiseksi tarvitaan myös kansallisia keinoja. Esimerkiksi Ranska näyttää hyvää esimerkkiä. Ensi alkuun on edistettävä määrätietoisesti rajoituksia krääsän ja ultrapikamuodin mainontaan, poistettava tullivapaus alle 150 euron tilauksilta sekä lisättävä paketeille käsittelymaksu.
Toivon, että kansalaisaloite käsitellään talousvaliokunnassa viipymättä ja että Marttisen työryhmällä on rohkeutta ottaa tavoite krääsäkauppakiellosta tosissaan.