Eduskunta käsittelee parhaillaan kissojen vapaana pitämisen kieltävää kansalaisaloitetta. Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi tänään mietintönsä asiasta ja esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä. Seuraavaksi asiasta keskustellaan ja äänestetään suuressa salissa.
Kissojen vapaana kulkeminen on herättänyt vuosien varrella paljon keskustelua, ja sitä koskevaa sääntelyä on pidetty vaikeatulkintaisena ja epäselvänä. Tällä hetkellä käsittelyssä oleva kansalaisaloite kissojen vapaana pidon kieltämiseksi keräsi syksyllä 2024 yli 50 000 nimeä ja tuli eduskunnan käsittelyyn. Aloitteessa vaaditaan, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan lakia, jolla kiellettäisiin kissojen kytkemättömänä pito taajamassa (mukaan lukien omistajan tontilla tai pihalla), ja taajaman ulkopuolella muualla kuin omistajan omalla pihalla tai tontilla.
Maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli aloitetta perusteellisesti ja kuuli laajasti asiantuntijoita. Valiokunta päätyi esittämään kansalaisaloitteen hylkäämistä, mutta otti kuitenkin kannakseen, että kissojen vapaana pitämistä olisi syytä rajoittaa taajama-alueilla.
Vaikka päätös on askel oikeaan suuntaan, jätimme vasemmistoliiton edustajan kanssa mietintöön vastalauseen, jossa esitämme aloitteen hyväksymistä – eli sitä, että kissoja ei saisi päästää kulkemaan rajoittamattomasti ulkona myöskään taajamien ulkopuolella, pienin varauksin. Kissojen käyttö haittaeläintorjunnassa esimerkiksi tuotantotiloilla ja talleilla olisi edelleen mahdollista omalla ilmoituksella.
Kansalaisaloitteen linjoilla olivat myös useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat, kuten BirdLife Suomi, Eläinten hyvinvointikeskus, Suomen kissaliitto, SEY sekä Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta.
Koska asia on monitahoinen, avaan hieman sen taustoja sekä omia näkemyksiäni kissojen vapaana pitämisestä.
Kissojen vapaana pitämisen rajoittamista voidaan pitää perusteltuna sekä luonnon että kissojen oman hyvinvoinnin kannalta:
Ensinnäkin, vapaana liikkuvat kissat ovat uhka luonnonvaraisille eläimille, erityisesti linnuille. Vaikka kissat ovat pitkään saaneet kulkea vapaana, kissa ei kuulu Suomen luontoon. Tehokkaana saalistajana se tappaa suuren määrän lintuja, pieniä nisäkkäitä ja matelijoita. Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN on luokitellut kissan sadan maailman haitallisimman vieraslajin joukkoon. Säännöllisesti tai satunnaisesti vapaana kulkevia kissoja voidaan arvioida olevan Suomessa vähintään useita kymmeniä tuhansia.
Toiseksi, kissat altistuvat vapaana ulkoillessaan myös itse monille vaaroille, kuten liikenteelle ja joutumiselle petojen saaliiksi. Kissa on lemmikki, jonka hyvinvoinnista vastaa kissan omistaja. Omistajan on kuitenkin mahdotonta seurata vapaana liikkuvan kissansa hyvinvointia. Merkittävä eläinsuojeluongelma ovat myös leikkaamattomien ulkona liikkuvien kissojen synnyttämät villiintyneet kissapopulaatiot, joissa kissat altistuvat monille hyvinvointiongelmille, kuten sairauksille ja sisäsiittoisuudelle. Populaatiokissat ovat heitteillä, eikä niiden hyvinvoinnista vastaa kukaan.
Kissojen vapaana pitämistä puolestaan on perusteltu kissan hyvinvoinnilla ja mahdollisuudella lajityypilliseen käyttäytymiseen, kuten saalistamiseen. Useat maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat kuitenkin korostavat, että kissan hyvinvointi voidaan turvata myös ilman rajoittamatonta vapaata ulkoilua. Tällöin kissaa tulisi ulkoiluttaa turvallisesti valjaissa tai aidatussa ulkotarhassa, ja sisätiloissa kissan lajityypilliset tarpeet tulee täyttää riittävillä virikkeillä ja leikityksellä. Omistajalla on aina vastuu kissansa hyvinvoinnista, tätä ei voi liikaa korostaa. Tärkeää on myös huomioida, että kaikki ulkoilemaan tottuneet kissat eivät yhtäkkiä sopeudu sisäkissoiksi. Siksi kissan vapaata ulkoilua rajoittaviin lainsäädäntömuutoksiin tarvitaan siirtymäaikoja.
Vapaana liikkumisen rajoittamisen ohella keskeinen keino kissojen arvostuksen parantamiseksi ja villiintyneiden kissapopulaatioiden synnyn estämiseksi on myös kaikkien kissojen rekisteröinti mahdollisimman pian. Maa- ja metsätalousvaliokunta on kiirehtinyt kissarekisterin käyttönottoa jo vuonna 2021, mutta asia ei ole edennyt. EU-lainsäädäntö velvoittaa kissarekisterin käyttöönottoon vuoden 2030 loppuun mennessä. Kansallinen kissarekisteri voitaisiin kuitenkin perustaa jo aiemmin ja myös tätä vastalauseessa kiirehdimme.
Pidän kansalaisaloitetta kissojen vapaana pitämisen kieltämiseksi tärkeänä askeleena siihen suuntaan, että kissoja arvostettaisiin lemmikkeinä yhtä lailla kuin esimerkiksi koiria: omistajalla on vastuu huolehtia niiden hyvinvoinnista – ja toisaalta myös vastuu huolehtia siitä, ettei vapaana liikkuva kissa aiheuta haittaa luonnonvaraisille eläimille tai myöskään naapurustolle.
Kissat ansaitsevat parempaa.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön sekä Vihreiden ja Vasemmistoliiton vastalauseen voit lukea täältä.