Jätin hallitukselle 8.9.2026 kirjallisen kysymyksen ylisuurten turkiskettujen kasvatuksen ja ja jalostamisen valvonnasta.
Eläinten hyvinvointilain mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen, eikä eläintä saa käyttää jalostukseen, jos jalostusyhdistelmä aiheuttaa todennäköisesti jälkeläiselle sairauksia tai muita ominaisuuksia, joista aiheutuu merkittävää haittaa sen hyvinvoinnille. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa siitä, millaisia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen sekä kielletyistä jalostusmenetelmistä. Lisäksi eläinten hyvinvointilakiin sisältyy yleinen vaatimus siitä, että eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Samoin eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
Animalia ja Oikeutta eläimille julkaisivat 3.9.2026 Lapualla, Vetelissä ja Kauhavalla marraskuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana kuvattua materiaalia, jossa näkyy verkkohäkeissä olevia sinikettuja, joiden nahka on jättimäinen ja poimuttuva, joilla on vakavia silmätulehduksia ja hoitamattomia vammoja ja joiden liikkuminen on vaikeaa. Hoitamattomat vammat ja tulehdukset viittaavat siihen, että kyse ei ole yksin jalostuksesta vaan myös eläinten hoidon laiminlyönnistä.
Ilmiö ei ole uusi. Ylisuuret ketut nousivat julkiseen keskusteluun jo vuonna 1989. Suomi liittyi vuonna 1991 tuotantoeläinten suojelua koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen, joka kieltää sellaisen jalostuksen, joka aiheuttaa eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosasto ohjeisti liittymisen jälkeen, että niin kutsuttujen superkettujen kasvatus on tämän vuoksi kielletty, ja kehotti Suomen turkiseläinten kasvattajain liittoa muistuttamaan tarhaajia asiasta.
Turkisalalla ei kuitenkaan ole taloudellisia kannustimia rajoittaa kettujen kokoa, koska mitä suurempi nahka, sitä paremman hinnan siitä saa. Saga Fursin maaliskuun 2026 huutokaupassa esiteltiin uusi kokoluokka 70, jolle ei ole julkisesti määriteltyä maksimikokoa. Luokan kaikki 12 769 siniketun nahkaa myytiin ja niiden keskihinta oli 89 euroa.
Turkiseläinten tai nahkojen enimmäiskoosta ole tähän päivään mennessä säädetty sitovasti. Valtioneuvoston asetus eläinjalostuksesta on edelleen antamatta. Hallitus ei siis ole toistaiseksi esittänyt sitovia rajoja turkiseläinten koolle eikä puuttunut jalostuksen aiheuttamiin hyvinvointiongelmiin, vaikka sairaiden ja liikuntakyvyttömiksi jalostettujen eläinten kasvattaminen ahtaissa verkkopohjaisissa häkeissä on räikeästi vastoin eläinten hyvinvointilain tarkoitusta. Alan itsesääntely ei ole osoittautunut toimivaksi keinoksi turvata turkiseläinten hyvinvointia.
Siksi kysyin hallitukselta, katsooko se, että ylisuureksi jalostettujen sinikettujen kasvattaminen on eläinten hyvinvointilain jalostusta koskevien säännösten mukaista, ja jos ei, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä käytännön lopettamiseksi välittömästi ja pitääkö hallitus ylipäätään turkisalan itsesääntelyä riittävänä keinona turvata turkiseläinten hyvinvointi.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vastasi kysymykseeni, että hallitus katsoo, ettei sellainen jalostus, joka aiheuttaa eläimille merkittävää haittaa niiden terveydelle, toimintakyvylle tai hyvinvoinnille, ole eläinten hyvinvointilain mukaista. Julkisuudessa esillä olleiden yksittäisten eläinten tai turkistilojen osalta lainmukaisuuden arviointi kuuluu ministerin mukaan kuitenkin toimivaltaisille valvontaviranomaisille. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan eläinten hyvinvointilain nojalla annettavaa valtioneuvoston asetusta eläinjalostuksesta. Valmistelussa tarkastellaan myös turkiseläinten jalostukseen liittyviä hyvinvointikysymyksiä. Lähtökohtana on, että jalostukseen käytettävien eläinten tulee olla terveitä ja toimintakykyisiä. Jalostukseen ei tule käyttää selkeästi ylipainoisia eläimiä eikä eläimiä, joilla on sellaisia rakenteellisia tai terveydellisiä ongelmia, jotka voivat vaarantaa eläimen hyvinvoinnin. Asetusluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tämän vuoden aikana.
Toivotaan, että nämä eivät jää vain ministerin kauniiksi sanoiksi.
Kysymys kokonaisuudessaan sekä ministerin vastaus löytyvät eduskunnan verkkosivuilta.