Kävimme eilen kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelaisen kanssa tutustumassa Högnäsin kaava-alueeseen. Kaava jäi kaupunginhallituksessa kesäkuussa pöydälle ja päätöksiä tehtäneen 11.8. kokouksessa.
Högnäs sijaitsee Bodominjärven ja Matalajärven välisellä kannaksella. Se on vanhaa loma-asunto- ja omakotialuetta. Pysyviä asukkaita on noin 40. Suunniteltu pientalokaava yli kymmenkertaistaisi asukasmäärän noin 500 asukkaaseen.
Espoon pohjoisosien yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi ympäristöksi. Matalajärven Natura-alue on nykyisin osa Nuuksion kansallispuistoa.
Högnäsin kannas on luonnoltaan rehevä, rikas, herkkä ja uniikki. Paljon tammia ja muita jalopuita sekä pähkinäpensaslehtoja. Esitetty rakentamismäärä tuhoaisi alueen ominaispiirteet ja luontoarvot melko täydellisesti.
Viranomaislausunnoissa ja Natura-arviossa korostetaan asukasmäärän merkittävää vähentämistä, jotta luontoarvot säilyisivät. Näin ei ole tehty. Lisääntyvä asukasmäärä näkyisi väistämättä suojellun lehdon kulumisena sekä lisääntyvinä häiriönä Natura-alueella. Herkkä ja rehevä Matalajärvi ei kestä yhtään lisää kuormitusta, jota rakentaminen hulevesien muodossa aiheuttaisi. Kaavan mukainen rakentaminen katkoisi viheryhteyden kahden järven välillä kannaksen eteläosassa.
Högnäsin rakentamista on perusteltu yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä. Alue tulee jatkossakin olemaan autoilun varassa, kun bussi kulkee harvakseltaan ja palvelut sijaitsevat kehä III:n toisella puolella Järvenperässä. Alueen täydennysrakentaminen ei siten eheytä kaupunkirakennetta Espoon mittakaavassa, eikä tiivis rakentaminen siten ole perusteltua.
Högnäsin kaavalla on merkittävä vaikutus myös Bodominjärven kaukomaisemaan. Sitä ihailevat kesäisin tuhannet uimarit ja vesilläliikkujat, talvisin hiihtäjät ja muut jäällä ulkoilevat.
Ely-keskuksen kaavaluonnoksesta ensimmäisestä kaavaehdotuksesta (korjaus 11.8.2014) antaman lausunnon mukaan kaava ei ole kulttuuriympäristön osalta yleiskaavan mukainen. Lisäksi Ely lausuu, että Natura-alue vaatii suojavyöhykkeen. Se puuttuu erityisesti kaava-alueen pohjoisosan lehtoalueelta, kun rakentaminen on ulotettu miltei kiinni kansallispuiston rajaan. Nämä ovat nähdäkseni vahvoja valitusperusteita.
Ja nyt kun tutkin papereita uudelleen, huomasin ettei uudelleen nähtävillä olleesta (lisäys 11.8.2014) kaavaehdotuksesta ole Ely-keskuksen lausuntoa ollenkaan. Pidän valmistelun kannalta ongelmallisena, ettei lausuntoa ole pyydetty, kun Elyn lausunto luonnoksesta ensimmäisestä kaavaehdotuksesta oli hyvin kriittinen. Meillä ei siis ole lainkaan Ely-keskuksen virallista näkemystä nyt käsittelyssä olevasta kaavaehdotuksesta.
Högnäsin kaavoitus käynnistyi, kun alueelle vuonna 2007 valmistunut vesi- ja viemäriverkko lisäsi paineita alueen rakentamiselle. Kaavaehdotus on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 14.11.2012. Olin tuolloin lautakunnassa varapuheenjohtajana ja lopulta mukana hyväksymässä kaavaa, vaikka suhtauduin kaikissa vaiheissa siihen kriittisesti.
Tuon päätöksen jälkeen Matalajärven Natura-alue on liitetty Nuuksion kansallispuistoon, Metsähallituksen toimesta on tehty uusia luontoselvityksiä, suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma on työn alla, valtuusto on vaihtunut ja Pohjois-Espoon yleiskaava otettu uuteen tarkasteluun. On siis perusteltua harkita asiaa uudelleen.
Högnäsin luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot ovat liian arvokkaat hävitettäväksi. Aluetta voidaan täydennysrakentaa maltilla siten, että ne säilyvät. Se edellyttää kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja rakennusoikeuden merkittävää vähentämistä.
Monet alueen maanomistajista vastustavat tehokasta kaavaa. Toisaalta moni odottaa mahdollisuutta päästä rakentamaan omakotitaloa omalle tontilleen. Jos kaava hyväksytään esitetyssä muodossa, on hyvin mahdollista, että se kaatuu oikeudessa. Siksi olisi maanomistajienkin kannalta turvallisempaa valmistella kaava, jossa annetut viranomaislausunnot ja Natura-alueen reunaehdot on otettu asianmukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla huomioon.
Mukavaa, että oikeasti vastaat näihin kommentteihin!
Alueen hyvin tuntevana en näe kuvissasi erityisiä luontoarvoja. Kaunis ja tavanomainen suomalainen kesämaisema, joita on kaikkialla laajassa kotimaassamme. Kierros lentokoneella kertoo, kuinka harvaanasuttu maamme on, ihan Helsinginkin ympäristössä.
Kerrataan vielä kaavan sisältö:
Kaikki asuinkorttelit on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueiksi AO-1, AO-2 tai AO-3 tehokkuuden vaihdellessa välillä e = 0,05 – 0,17 + 15 – 20 % taloustilaa.
Tontin pinta-alan tulee olla AO-1-korttelialueilla vähintään 1 000 m2 ja AO-2 -korttelialueilla 1 700 m2
Kaava ei ole todellakaan ole tiivis ja tonttien koot minimissään pitävät huolen siitä, että ihan tavalliset palkansaajat niitä eivät voi ostaa. Onko tässä se ongelma, että Vihreiden äänestäjät eivät siellä voi asua, mutta voivat toki käydä uimassa ja hiihtämässä maksutta maanomistajien mailla ja vesialueilla?
Käyttäisit aikaasi paremmin, jos keskittyisit Bodomin veden laatuun liittyviin asioihin. Tutkitusti kun maatalous ja kotieläimet vaikuttavat golfkentän ohella Bodomin valuma-alueella veden laadun heikentymiseen. Näin yhteiskäytössä olevien alueiden arvo kansalaisille pieneneee. Tässä Högnäsin hulevedet taitavat jäädä toiseksi.
Tässä voi olla niin paljon keskusteltavaa, että voimme siirtyä ihan espoolaiseen yleimediaankin, varmaankin asia kiinnostaa moniakin eduskuntavaalien koittaessa.
Kuten tekstistä käy ilmi, en ole näkemyksineni yksin, vaan viranomaislausunnot ovat kriittisiä niin kuluutturi- kuin luontoarvojen suhteen.
Pidän ongelmallisena sitä, ettei Ely-keskukselta ole pyydetty lausuntoa kaavaehdotusvaiheessa. Näin se ei ole ollut lautakunnan tiedossa kaavaehdotusta käsiteltäessä. Ely piti kaavaluonnosta (johon ei tehty merkittäviä muutoksia) yleiskaavan vastaisena ja Elyn kannan pitävyydestä on Espoossa monta valitettavaa esimerkkiä. Viimeksi kaatui Turvesuon Retailparkin laajennus, joka oli kaavoitettu yleiskaavan viheralueelle. On siis kyse siitä, että viranomaislausunnot on syytä ottaa vakavasti.
Högnäsin luonto poikkeaa suomalaisesta metsäluonnosta. Jalopuut ja pähkinäpensaslehdot eivät ole Suomessa kovin yleisiä.
Ymparisto.fi -sivustolla kuvataan lehtoja luontotyyppinä näin:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppiryhmat/Metsat
”Lähes kaikki lehtoluontotyypit ovat uhanalaisia. Eniten ovat kärsineet jaloja lehtipuita kasvavat lehdot, joista uhanalaisimpia ovat tammilehdot, vuorijalava- ja kynäjalavalehdot. Uhanalaisuuden syinä ovat mm. menneiden vuosikymmenten pellonraivaus ja kuusettuminen. Tulevaisuudessa jalopuulehtoja uhkaa puutteellisesti ohjatusta virkistyskäytöstä johtuva kuluminen ja rakentaminen.”
Kulttuurimaiseman arvo on puolestaan tunnistettu voimassa olevassa yleiskaavassa, jota asemakaavan tulisi noudattaa. Kaavassa ongelmallinen on mm. kategorinen sivuasunnon rakentamismahdollisuus, joka kasvattaa rakennusten määrää. Tarkoitus on ollut sen avulla säästää olemassa olevia vanhoja rakennuksia, mutta määräys mahdollistaa myös uusien sivurakennusten rakentamisen.
Olen omalta osaltani pahoillani, että nämä asiat nousevat esiin näin loppuvaiheessa kaavan käsittelyä. Näen kuitenkin isona riskinä, että kaava kaatuu valituksiin ja siksi pidän parempana, että se nyt palautetaan ja valmistellaaan siten, että annetut viranomaislausunnot sekä Natura-alueen reunaehdot on otettu lain edellyttämällä tavalla huomioon.
On luonnollinen syy, miksei ELY-keskukselta ole kantaa kysytty. Tunnetusti ELY-keskukset on perustettu vuonna 2010. Högnäsin kaavaa alettiin valmistella vuonna 2007. Siis SEITSEMÄN vuotta sitten. Kaavan valmisteluaineistossa on luontoselvitys ja natura-arvio, ihan kuten tulee ollakin.
Jokainen jolla on silmät päässään, tietää että alueella on isoja tammia. Ne lienevät kaikki jo rauhoitettu maanomistajien toimesta. Samoin tiedetään, että pähkinäpensaslehdot sijaitsevat kaavan POHJOIS-puolella. Samoin tiedetään lahot 50-luvun hökkelit, joita perikunnat eivät pysty enää käyttämään, mutta mielellään asettuisivat perheineen tutuksi käyneeseen maisemaan. Asumaan lähellä luontoa. Rantojen ilme ei muutu järvelle päin, koska istutettavat alueet ovat niin leveät ja rannan lähelle ei saa rakentaa mitään
Sivuasunto on hömppää, koska niiden koko on rajoitettu 100 m2:iin. Tuskinpa noin 70:llä maanomistajallakaan ihan kaikilla on noin 7-henkinen perhe, joten tuleva asukasmäärä jäänee 300:n pintaan.
Voidaan perustellusti kysyä, miksi Högnäsin maanomistajat maksavat ylipäänsä kiinteistöveroa, jos omistamiaan maita ei voi käyttää loma-asumiseen (rakennuskielto) tai vakituiseen asumiseen (ei kaavaa).
Jos alueelle saisi rakentaa asiallisen omakotitalon, näitä voisi kertyä sellaiset 50 kappaletta. Jos näiden yhteenlaskettu rakennuskustannus olisi vaikkapa 20 m€, tästä tulisi verokertymää noin 9 m€ (45% rakennuskustannuksista). Tässä jo pieni piristysruiske näivettyvälle isänmaallemme!