Viime päivinä Espoo on taas ollut lehtien palstoilla ikävässä valossa. Päättäjänä on vaikea kantaa vastuuta päätöksistä, jos tietoa pantataan ja valmistelua tehdään pienessä piirissä. Espoon on pystyttävä parempaan.

Kaikki julki Suomenojasta

Suomenojan sataman sotkut sen kun paisuvat, eikä kaupunginhallitus saa tietoa kuin ankarasti vaatimalla – ja silloinkin viime tipassa. Kirjoitin 4.9. blogissani, että Suomenojan satamasotkut on selvitettävä nopeasti ja avoimesti. Nyt kaksi kuukautta myöhemmin kirjoitus on edelleen valitettavan ajankohtainen.

Vyyhdin käsittely jatkuu ensi maanantaina kaupunginhallituksessa, kun saamme vihdoin vastauksia avoimiin kysymyksiin sekä nähtäväksemme sisäisen tarkastuksen tuottaman raportin. Kokoukseen mahdotonta valmistautua asianmukaisesti, kun ei ole mahdollisuutta tutustua materiaaleihin etukäteen.

Nyt on ihan viimeinen hetki ymmärtää, että tässäkin asiassa toimii vain maksimaalinen avoimuus!

Henkilöstön tulevaisuus – vaihtoehdot kunnon käsittelyyn

Tiistaina saimme lukea Hesarista, että kaupunginjohtaja olisi esittämässä kahden liikelaitoksen ulkoistamista. Uutinen perustui keskeneräiseen dokumenttiin. Tosiasia kuitenkin on, että liikelaitosten kohtaloa oltiin tuomassa suoraan kaupunginhallituksen päätettäväksi ilman minkäänlaisia evästyskeskusteluja.

Valtuuston 19.5.2014 hyväksymään talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaan kirjattiin:

”Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan.”

Olen pitkin syksyä useaan kertaan pyytänyt, että liikelaitosmallin ja henkilöstön asemaa koskevien muutosten valmistelussa kuullaan valtuustoryhmiä ja päätöksenteon pohjaksi valmistellaan useampi vaihtoehto. On aivan kestämätöntä, että todella merkittäviä strategisen tason päätöksiä valmistellaan pienessä piirissä. Luottamushenkilöiden lisäksi myös henkilöstö on saatava heitä koskevien muutosten valmisteluun mukaan. Tätä edellyttää jo YT-laki

Nousseen julkisuuskohun jälkeen liikelaitosmallia käsitellään maanantaina kaupunginhallituksen iltakoulussa. Hyvä näin, mutta tämän olisi pitänyt olla itsestään selvää ilman mediakohua.

Nyt tarvitaan poliittisten ryhmien neuvottelut ja ryhmille aikaa paneutua asiaan. Tämä kannattaa pitää erillään talousarvioneuvotteluista, koska muutokset eivät kuitenkaan ehdi vaikuttaa ensi vuoteen.

Kouluista ja päivähoidosta ei pidä säästää

Kaupunginjohtaja julkisti eilen talousarvioesityksensä. Se tietää kiihkeitä talousarvioneuvotteluja. Kaupunki kasvaa, mutta työttömyys riivaa ja sitä myötä verotulot eivät nouse toivotusti. Valtionosuuksiinkin uhkaa tulla 20 miljoonan euron lovi, kun valtio on viemässä nousevan kiinteistöveron tuotot.

Veroprosentti esitetään pidettäväksi nykyisellään, vaikka investointipaineet ovat todella valtavat, eikä raha meinaa riittää tärkeisiin peruspalveluihin. Se, että investoinnit eivät olisi pois käyttötaloudesta, ei kyllä pidä paikkaansa. Ihan samasta kassasta ne lainanlyhennykset maksetaan.

Minusta maltillinen veronkorotus on tässä tilanteessa perusteltu. Olen Kokoomuksen kanssa eri mieltä siitä, että korotus torppaisi kaikki tuottavuustoimenpiteet. Päin vastoin, sillä saataisiin tärkeät peruspalvelut turvattua ja aikaa rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen. On aika myöntää, että ihan samassa veneessä ollaan kuin Suomen muutkin kunnat (Kauniaista lukuun ottamatta).

Erityisen tärkeää on pitää asukkaiden hyvinvoinnista huolta vaikeina aikoina. Se on vastuullista politiikkaa. Vaikka metroa rakennetaan, päiväkodit ja koulut täytyy pitää kunnossa, henkilökuntaa on oltava tarpeeksi ja ryhmien riittävän pieniä.

Koko syksyn me valtuutetut olemme tienneet, että edessä on vaikeita päätöksiä. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa kaikki poliittiset ryhmät sitoutuivat tiukkoihin tuottavuustavoitteisiin. Tuon päätöksen seuraukset alkavat nyt realisoitua.

Espoossa on saatava aikaan rakenteellisia muutoksia, jotta asukkaille tärkeät hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Isot päätökset vaativat syntyäkseen laajan poliittisen ja julkisen keskustelun sekä eri vaihtoehtojen huolellisen arvioinnin. Mikään ei vähennä sitoutumisen motivaatiota enemmän kuin kiireen, vaihtoehdottomuuden ja pakon tunne.

Toimintakulttuurin muutos tarvitaan nyt

Valtuustokautta on vielä kaksi vuotta jäljellä. Nämä kriisit avaavat mahdollisuuden toimintakulttuurin muutokseen. Se edellyttää kuitenkin halua ja rohkeutta virheiden myöntämiseen ja uudenlaiseen avoimuuteen.

Pidemmällä tähtäimellä tarvitaan koko johtamisjärjestelmän uudistamista. Espoossakin on aika siirtyä avoimeen ja läpinäkyvään pormestarimalliin.