Tässä vielä viimeinen kokousraportti ennen kesätaukoa. Viime maanantain tila- ja asuntojaostossa kaikki asiat päätettiin esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä.
Tässä kuitenkin muutamia kommentteja käydyistä keskusteluista.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuulimme tilannekatsaukse Matinkylän jäähallin korjausten tilanteesta. Työt etenevät aikataulussa ja viikolla 34 pitäisi olla valmista. Tällä hetkellä arvio että kustannukset menevät hiukan yli 100 000 euron. Seuraava jaoston kokous on 17.8. (viikolla 34), joten silloin tiedämme tilanteen tarkemmin.
– Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Kysyin ylittyneestä kustannusarviosta ja rahoitustavasta, vaikkei sitä tässä kohtaa päätetäkään. Meille vakuutettiin, että Tilakeskus on tehnyt kaikkensa, että kustannukset saadaan ala. Rakennus on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaiseksi ja tilatehokkuus edellä. Kyse on kuitenkin erikoisrakennuksesta, joka asettaa tietyt vaatimukset suunnittelulla.
Hanke on toteutus rahoittaa yhtiöhankkeena, koska investointikaton alle se ei mahdu.
– Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä (Kh-Kv-asia)
Tein tämän aloitteen demareiden Harriet Klarin kanssa. Vihreistä Tony Hagerlund on pitänyt asiaa ansiokkaasti esillä, joten koin luontevaksi olla toinen aloitteen tekijöistä, vaikka olen yleisesti ottaen kaupunginhallituspestin takia pidättäytynyt aloitteellisuudesta valtuustossa.
Sain vastauksen lopun muutettua neutraalimpaan muotoon, eli että rakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä, eikä tässä vaiheessa oteta kantaa siihen, kannattaisiko rakennus hankkia kaupungin omistukseen. Tästä jouduttiin äänestämään, kun perussuomalaisten Jonna Löflund vastusti muutosta. Esitykseni voitti äänin 6-3.
– Tilakeskus-liikelaitoksen alustava esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2016 – 2020 investointien osalta
Tässä vaiheessa asia merkittiin tiedoksi, mutta kävimme evästyskeskustelun. Tärkeimmäksi keinoksi kustannusten laskemiseen nähtiin kohdekohtainen investointikatto. Pitäisi siis asettaa jokaiselle hankkeelle kunnianhimoinen tavoitehinta, joka pakottaisi suunnittelemaan kustannustehokkaasti. Tietenkään tämä ei saa olla pois laadukkaasta rakentamisesta.
Koska koulu- ja päiväkotihankkeita ei ole varaa lykätä. Meillä on syksyllä 100 päivähoitopaikan vaje. Ensisijaisesti tarvetta on Latokasken-Tillinmäen alueella sekä Mankkaan-Tapiolan alueella.
Edelleen tiedämme, että koululaisten määrä tulee kasvamaan noin 700 oppilaalla vuosittain. Tämä kasvu ei millään mahdu jo nyt täysiin kouluihin, joissa on jo jouduttu turvautumaan poikkeusjärjestelyihin.
Valmistelussa on lähdetty valtuuston asettamasta investointikatosta ja priorisoitu kouluja ja päiväkoteja. Investointikattoa venytetään tekemällä osa hankkeista yhtiöhankkeina. Niissä homma toimii niin, että 30 vuoden lainan kustannuksista jyvitetään investointihankkeisiin vuosittain 1/30. Voi tietysti kysyä, onko tämä kaupungin kokonaistalouden kannalta järkevää.
Latokaski-Tillinmäki -alueen tilapulaan vastataan siten, että alueelle on valmistumassa kaksi päiväkotia:- Paapuurin päiväkoti elokuussa 2016 ja Aarrekartan päiväkoti syksyllä. 2017 Lisäksi on valmisteilla asemakaavamuutos, jotta Nöykkiön koulukiinteistön yhteyteen voidaan rakentaa päiväkoti. Näitä hankkeita ei saa ainakaan viivästyttää.
Mankkaa-Tapiolan alueella Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjauksen suunnittelu on menossa ja valmista pitäisi olla keväällä 2017. Lapset pääsevät väistöön Espoo International Schoolin tiloihin. On tutkittu Mankkaan neuvolan muuttamista päiväkodiksi (ongelma on pihassa kulkeva voimalinja). Päiväkotipaikkaa tutkitaan Mankkaan makasiinin tontille.
Yhtenä keinona tilapulaan on suurempien koulujen ja päiväkotien suunnittelu. Korjausvelkaa on pyritty pienentämään, mutta haasteena on väistötilojen löytäminen. Väistötiloina käytössä on Rehtorintie ja Kutojantie. Vuosikorjausrahoja edelleen liian vähän, vaikka viime talousarvioneuvotteluissa saatiin 6,7 me lisää. Jaosto tähdensi painokkaasti, että vuosikorjausrahoja on varattava riittävästi. Sillä voidaan ennaltaehkäistä ennakoimattomia väistötarpeita.
Vielä keskeiset evästykset koottuna:
– kokemukset päiväkotien suunnitteluohjeista
– kattohinta kaikille hankkeille
– riittävät vuosikorjausrahat (rehellisyys ja järki tässä!)
– tärkein vaihe tarveselvitys, tilakeskus tähän mukaan
– päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset tila- ja asuntojaostolle
– jalkautuminen ja paneutuminen keskeisiin hankkeisiin
Sovimme myös, että jaosto jalkautuu ennen investointiohjelmasta päättämistä muutamille kouluille ja paneudumme asiaan vielä erikseen.
– Menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Espoon kaupungin kiinteistöissä
Päätettiin esityksen mukaan, että liitteen mukaiset menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet toimivat kaupunkitasoisena ohjeistuksena, jota noudatetaan kaikilla toimialoilla. Todettiin, että menettelytapaohjeita päivitetään tarpeen mukaan, eikä niitä siten ole tarpeen sellaisenaan hyväksyä. Jaosto antoi omat evästyksensä, jotka toivottiin otettavan huomioon. Erityisesti painotettiin vielä viestinnän selkiyttämistä.
Tässä omat huomioni:
– Viestintä on olennaisen tärkeää ja ohjeiden oltava täsmälliset. 5.2 sisältö ei vastaa otsikkoa.
– 5.3 puhutaan kirjallisista tiedotteista, tässä kohtaa syytä mainita myös sähköiset viestintäkanavat. Ylipäänsä tekstistä puuttuu sähköisten kanavien käyttö viestintävälineenä (esim. koulu- ja päiväkotikorjauksista viestivät verkkosivut)
– Tutkimusraportit ovat julkisia ja ne on pystyttävä jakamaan kiinnostuneille myös sähköisesti, mieluiten kaikille avoimesti verkkosivuilla. Nyt s. 6 todetaan, että esimies voi tulostaa raportin, jota huoltajat voivat käydä lukemassa.
– Rakennuksen terveellisyyden arvioinnista todetaan s. 6: ”Rakennuksen terveellisyyden arviointi tehdään riskirakennekartoituksen, rakennuksesta tehtyjen havaintojen, näytetulosten ja muiden mahdollisten tietojen perusteella.” Tehdäänkö missään tilanteessa oirekyselyjä ja olisiko syytä tehdä?
– Ympäristöterveyden roolia tarpeen täsmentää, s. 13: ”… antaa myös pyynnöstä lausunnon tilojen terveellisyydestä.” Milloin pyydetään ympäristöterveyden lausunto?
– Luottamushenkilöiden rooli, s. 16: periaatteista päättämisen lisäksi sisäilmaongelmien seuranta. Sitä olemme käytännössä tehneet ja voisi tapahtua myös systemaattisemmin. Tässä kohtaa on tarpeen myös yksilöidä luottamuselimet jaosto ja lautakunnat.
– Jakelulista, s. 17: Voisiko listalle lisätä myös keskeisten luottamuselinten puheenjohtajiston? Vai meneekö liian operatiiviselle tasolle?