Maanantaina kaupunginhallituksessa taas pitkä lista painavaa asiaa. Sote-maakuntauudistusta monessa muodossa, yhteistyösopimus Raide-Jokerista, Matinkylän uimahalli sekä valtuustoaloitteet/kysymykset mm. hankintaperiaatteista, glyfosaatista ja paperittomien terveydenhuollosta.
Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan viran täyttäminen vakinaisesti sivistystoimen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä
Tehtävää ansiokkaasti hoitanut Titta Tossavainen jää eläkkeelle ja hänelle esitetään seuraajaksi Virpi Mattilaa. Valintaa perustellaan sillä, että Virpi Mattilalla on hakuilmoituksessa edellytetty vahva johtamisosaaminen, perehtyneisyys julkishallintoon, varhaiskasvatuksen tuntemus, erinomaiset viestintä- ja verkostotaidot ja edellytetty kielitaito. Virpi Mattila toimii tällä hetkellä kaupungilla varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkönä. Hakijoita oli 22, joista yksi perui hakemuksensa.
– Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi (Pöydälle 3.10.2016) (Kv-asia)
Asia jätettiin viime kokouksessa pöydälle, kun tilanne meni uusiksi maan hallituksen torpattua pääkaupunkiseudun erillisratkaisun. Nyt lausuntoa on kirjoitettu tältä osin uusiksi.
Espoon lausunnon lähtökohtana on, että suurten kaupunkien elinvoimasta ja kyvystä järjestää laadukkaat palvelut on huolehdittava. Nykysuunnitelmissa tälle on monta uhkaa.
Taloudellisesti uudistus olisi Uudellemaalle nykymuodossa kohtalokas: Sote-palvelujen rahoitukseen esitettävä kriteeristö aiheuttaisi 150 milj. euron tulonsiirron Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Kriteerit ovat yksinomaan väestöön liittyviä, eivätkä huomioi erilaista tuotantoympäristöä. Espoo pitää tärkeänä, että kaupungin asukkaiden rahoitusvastuu säilyy nykyisellä tasolla.
Toinen talouteen liittyvä ongelma on, että nykyinen verotulojen tasauksen korkeus aiheuttaa kasvukunnissa voimakasta velkaantumista. Kuntien rahoitusuudistuksessa kunnilta viedään n. 2/3 kunnallisverotuloista 40% yhteisöverotuloista, mikä heikentää merkittävästi erityisesti kasvukuntien edellytyksiä rahoittaa kasvun edellyttämiä investointeja. Kasvukeskukset joutuvat kaupungistumisen ja valtion asettamien asuntorakentamistavoitteiden takia investoimaan voimakkaasti infran ja peruspalvelujen vaatimaan rakentamiseen (liikenneväylät, joukkoliikenne, koulut, päiväkodit). Kasvun ja maahanmuuton kustannukset kasautuvat metropolialueelle, minkä takia metropolialueen kustannusrasitetta ja verotulontasausta ei voida kasvattaa.
Sote-palveluiden tuotannosta todetaan, että Espoon asukaspohja on riittävä saavuttamaan maakuntauudistuksen toiminnalliset tavoitteet peruspalveluissa. Uudenmaan alueella yksi palvelun tuottaja (eli palvelulaitos) on liian suuri (1,6 miljoonaa asukasta, liikevaihto noin 6 mrd euroa ja noin 60 000 työntekijää). Tämän takia Uudenmaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa alueellisesti 3-6 tuotantoalueella. Niissä erityispalveluissa, joissa optimaalinen väestöpohja on Uudenmaan laajuinen, on palvelut jo tällä hetkellä järjestetty alueellisesti. Merkittävin näistä on erikoissairaanhoito.
Ja vielä perustellaan, että jos palvelutuotantoa ei organisoida alueellisesti, läheisyys asukkaisiin ja asiakkaisiin heikentyy (esimerkiksi koko Uudenmaan kokoinen lastensuojelu tai vanhustenpalvelut). Vastaavasti kuntiin jäävien peruspalvelujen ja sote-palvelujen etäisyys kasvaa merkittävästi ja haittaa yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitetta.
Lausunto on pääosin hyvä, nostaa esiin keskeiset ongelmakohdat ja on linjassa kaupungin aiempien kantojen kanssa. Yksi kohta lausunnossa arveluttaa ja se on yhtiöittämisen varaukseton kannattaminen. Sitä perustellaan laajalla valinnanvapaudella ja aidolla markkinaehtoisella tuotannolla, joka edellyttää, että kaikki tuottajat omistuksesta riippumatta toimivat samoilla ehdoilla.
Lausuntoon olisi hyvä lisätä, että tasavertainen kilpailuasetelma olisi toteutettavissa myös tilinpito- ja raportointisäädöksillä. Lisäksi on syytä painottaa, että kuntien on voitava halutessaan perustaa sote-palveluita tuottavia yhtiöitä. Espoon lausunnossa olisi tärkeää nostaa esiin myös sote-palveluita tuottavien yhtiöiden julkisuus. Kaikkien julkisen rahoituksen varassa sote-palveluita tuottavien yhtiöiden pitäisi olla julkisuuslain piirissä vastaavalla tavalla kuin kunnan palvelutoiminnat nykyään.
Espoon edellisessä lausunnossa esitettiin opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaavan YTHS:n säilyttämisestä ja laajentamisesta kaikille korkeakouluopiskelijoille. Tämä olisi tärkeää lisätä myös tähän lausuntoon.
– Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali (Kv-asia)
Jukka Niemelä (kok.) jättää tehtävänsä.
– Varavaltuutetun ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Vihreiden Teuvo Loman on muuttanut Helsinkiin. Tilalle lautakuntaan voidaan valita mies tai nainen. Ja tämän myötä saadaan uusi vihreä varavaltuutettu, joka on Marika Visakova.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali (Kv-asia)
Vihreiden Janna Koiviston paikka. Tilalle voidaan valita mies tai nainen.
– Valtuustoaloite Espoon kaupungin hankintaohjeistuksen uudistamisesta (Kv-asia)
Liisa Kivekkään (sd.) ja 34 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että hankintaohjeistuksessa tulee määritellä Espoon hankintojen painopisteet ja tavoitteet sekä päätöksentekovaltuudet hankintojen osalta ja että kaupunginjohtaja valmistelee syksyn 2016 aikana esityksen Espoon kaupungin uudesta hankintaohjeesta ja tuo esityksen kaupunginhallitukseen vuoden 2016 lopulla.
Espoon kaupunki hankkii vuositasolla noin 1 miljardilla eurolla tavaroita, palveluita ja urakointia. Espoossa hankinnat on osittain keskitetty konsernipalveluihin 1.1.2016 perustettuun hankintakeskukseen, joka kilpailuttaa keskitetysti kaupungin tavara ja palveluhankinnat lukuun ottamatta teknisen- ja ympäristötoimen urakkahankintoja. Lisäksi toimialat tekevät itse kansallisen kynnysarvon (alle 30 000 euroa) pienhankinnat.
Vastauksessa todetaan, että kansallinen hankintalainsäädäntö uudistuu vuoden 2017 aikana ja se edellyttää kaupungin hankintoja koskevien strategisten linjausten (hankintojen painopisteet) päivittämistä ja hankintaohjeistuksen kokonaisuudistusta.
Hankintojen strategisten linjausten ja painopisteiden valmistelu käynnistetään vuoden 2016 aikana ja ne tuodaan päätettäväksi kaupunginhallitukselle vuoden 2017 aikana. Edelliset linjaukset hyväksyi kaupunginjohtaja.
Hankintaohjeistuksen uudistaminen aloitetaan syksyllä 2016 hankintalain hallituksen esityksen mukaisesti ja viimeistellään, kun eduskunta on uuden hankintalain hyväksynyt. Uusi ohjeistus tullaan ottamaan käyttöön uuden hankintalainsäädännön astuttua voimaan. Hankintaohjeistus on operatiivinen hankintojen toimeenpanoasiakirja, jossa noudatetaan hankintoja koskevia strategisia linjauksia.
Lopuksi todetaan, että mikäli lakiuudistus edellyttää hankintasäännön ja hankintavaltuuksien tarkentamista tai muuttamista, tuodaan asia erikseen kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn.
Olen useasti nostanut esiin hankintojen merkitystä ja sitä, että Espoossa hankinnat ovat poliittisen ohjauksen ulkopuolella. Viimeksi puhuin asiasta valtuustossa 25.4.2016 Arja Juvosen (ps) valtuustokysymyksen käsittelyn yhteydessä.
Valtuusto on hyväksynyt asiaan liittyen yksimielisesti kaksi esittämääni toivomusta:
7.12.2015
§ 173 Palveluliiketoimen toimialan ja sen liikelaitosten lakkauttaminen ja siitä aiheutuvat tarkistukset johtosääntöihin
”Valtuusto toivoo, että luottamushenkilö- ja johtamisuudistuksen yhteydessä varmistetaan ICT-toimintojen ja hankintojen riittävä poliittinen ohjaus.”
25.4.2016:
§ 52 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden (Pöydälle 14.3.2016)
”Valtuusto toivoo, että hankintojen kaupunkitasoista strategista ohjausta vahvistetaan kansallisten ja Espoo-tarinan mukaisten tavoitteiden edistämiseksi siten, että kaupungille laaditaan kattava hankintastrategia, joka tuodaan valtuuston päätettäväksi.”
Pidän tärkeänä, että nämä toivomukset huomioidaan vastauksessa. Hankinnoilla on niin suuri strateginen merkitys, että hankintojen strategiset linjaukset on syytä viedä valtuuston käsiteltäväksi. Koska hankinnat eivät ole minkään luottamushenkilöelimen suorassa ohjauksessa, on hankintaohjeistus perusteltua tuoda kaupunginhallitukseen, kuten aloitteessa esitetään.
Tämän lisäksi luottamushenkilöorganisaation uudistamisen yhteydessä on käynnissä laajempi johtosääntötarkastelu, jota kaupunginhallitus on edellyttänyt ja joka tehdään osana kuntalain edellyttämää hallintosääntöuudistusta. Siinä yhteydessä arvioidaan ryhmiltä tulleen palautteen pohjalta myös hankintavaltuuksia. Tämänkin olisi syytä näkyä aloitevastauksessa.
– Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 (Kv-asia)
Valtuusto päätti rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 3%. Sen jälkeen kiinteistöverolakia on esitetty muutettavaksi niin, että Espoon osalta rakentamattoman rakennuspaikan osalta alaraja nousisi ollen 3,93%. Tätä perustellaan alueen asuntopulalla ja rakentamisen vauhdittamisella. Vero koskee sellaisia rakennusvalmiita tontteja, joissa voidaan nopeasti aloittaa asuntorakentaminen. Kun rakentaminen käynnistyy, myös tontin verotus kevenee.
Tämä on vihreän linjan mukainen muutos.
– Pääkaupunkiseudun kasvupalveluiden järjestämistä koskevan erillisratkaisun valmistelun käynnistäminen
Esitetään, että kaupunginhallitus
– käynnistää osaltaan pääkaupunkiseudun kasvupalveluiden järjestämistä ja niihin kytkeytyvää tehtäväkokonaisuutta koskevan erillisratkaisun valmistelun
– oikeuttaa kaupunginjohtajan käymään neuvottelut valtioneuvostoa edustavien tahojen ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa
– kehottaa huolehtimaan asian edellyttämästä valmistelusta ja sen organisoinnista
Uudet kasvupalvelut kootaan nykyisistä yrityspalveluista ja TE-palveluista mukaan lukien maahanmuuttajien kotouttaminen. Valtio vastaa edelleen valtakunnallisista kasvupalveluista kuten yritysten kansainvälistymisen tukemisesta. Hallituksen linjausten mukaan kasvupalveluja koskevat alueelliset tehtävät kuuluvat pääsääntöisesti uusien maakuntien järjestämisvastuulle kuntien vastatessa mm. paikallisesta elinkeinopolitiikasta.
Pääkaupunkiseudun erillisratkaisuehdotusta on tarkoitus valmistella yhteistyössä valtion kanssa tavoitteena, että kaupunginjohtajien yhteinen esitys kaupunginhallitusten käsiteltäväksi valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Tällöin mahdollinen erillisratkaisuehdotus voisi edetä samanaikaisesti valtakunnallisen kasvupalveluja koskevan lainsäädännön kanssa lausuntokierrokselle.
Neuvottelut kannattaa varmasti käydä, mutta ne pitäisi saada selvemmin luottamushenkilöohjaukseen. Nyt esitetään taas mallia, että homma hoituu kaupunginjohtajien toimesta. Tästä on tarpeen neuvotella Helsingin ja Vantaan luottamushenkilöiden kesken, että mennään linjassa.
Asia on tärkeä ja neuvottelut on syytä käydä. Prosessiin olisi kuitenkin syytä saada mukaan myös luottamushenkilöohjaus. Nyt esitetään mallia, että homma hoituu kaupunginjohtajien toimesta.
Olen erityisen huolissani siitä, miten sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Uudenmaan osalta etenee ja miten pääkaupunkiseudun kaupungit ovat sen ohjauksessa mukana.
– Vuoden 2016 syyskuun kuukausiraportti
Esitetään seuraavia määrärahasiirtoja:
– 100 000 euroa hankkeelle Turuntie ja 190 000 euroa tehtäväalueelle AE Liikenneväylien perusparantaminen hankkeelta Kauklahdenväylä,
– 100 000 euroa hankkeelta Espoonväylä, 150 000 euroa hankkeelta Bassenkyläntie ja 100 000 euroa hankkeelta Puolarintie hankkeelle Laaksolahden pääkadut,
– Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta 40 000 euroa Tapiolan taseyksikön Osakkeiden ja osuuksien määrärahaan, tämä liittyy Keilahallin talon kiinteistön ostoon, josta löytynyt lunastuksen sijaan sopuratkaisu (hyväksyttiin kojassa).
Kaupungin toimintakate tulee toteutumaan noin 9 me talousarviota parempana. Toimintakatetta parantavat mm. metron aloituksen siirtymisestä johtuvat tulojen ja menojen siirtyminen seuraavalle vuodelle sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylijäämän palautus vuodelta 2015, joka maksettiin poikkeuksellisesti vuodelle 2016. Toimialoille asetetun 15 me toimintakatteen parantamistavoite pitkävaikutteisin toimenpitein ei tule toteutumaan.
Vuoden 2016 tulos on muodostumassa noin 35 me positiiviseksi, mikä ylittää talousarviossa oletetun noin 50 me. Tulokseen vaikuttavat eri vuosille siirtyvät erät.
Investointeja ennustetaan toteutuvan noin 330 me, joka alittaa talousarviossa oletetun noin 80 me.
Kuukausiraportista on tehty aiempaa helppolukuisempi, kannattaa vilkaista.
– Uusien virkojen ja toimien perustaminen sekä toimia koskevat muutokset Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) on päättänyt, että Lohjan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut järjestetään jatkossa yhteistoimintana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Lohjan sairaanhoitoalue käsittää Karkkilan, Lohjan, Siuntion ja Vihdin kaupungit/kunnat.
Lisäresurssitarve on 57 henkilötyövuotta. Virkoja ja toimia esitetään perustettavaksi yhteensä 52, koska osin pystytään hyödyntämään pelastuslaitoksessa jo olemassa olevia, Länsi-Uudenmaan ensihoitoaluetta varten perustettuja mutta täyttämättä jääneitä vakansseja.
Tukipalvelut pyritään ensisijaisesti hoitamaan ostopalveluna, pelastuslaitosten välisenä yhteistyönä sekä sisäisin järjestelyin pelastuslaitoksessa ja konsernipalveluissa. Perustettavista viroista ja toimista aiheutuvista kustannuksista vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Lohjan sairaanhoitoalue.
– Valtuustoaloite terveydenhoidon järjestämisestä paperittomille henkilöille (Kv-asia)
Vihreiden Inka Hopsun ja 29 muun allekirjoittama aloite, jossa vaaditaan että Espoo järjestää:
– paperittomien henkilöiden kiireellisen hoidon kuten espoolaisille, samoin asiakasmaksuin kuin kunnan asukkaat
– alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille kaikki terveydenhuollon palvelut mukaan lukien erikoissairaanhoidon sekä
– raskaana oleville hoidon kuten espoolaisille.
Lisäksi esitetään, että ennaltaehkäiseviä palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä suunnitellaan myös paperittomien henkilöiden tarvitsemia ennaltaehkäiseviä palveluita ja taataan, että yllä esitettyihin palveluihin on helppo löytää ja päästä.
Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupunki vastaa paperittomien henkilöiden terveyttä koskevaan avuntarpeeseen tarjoamalla heille kiireellisen hoidon. Kaupungin ei tule tässä vaiheessa luoda omaa mallia paperittomien henkilöiden terveydenhuollon järjestämiselle, vaan paperittomien henkilöiden terveydenhuollon kysymyksiin tulee vastata ensisijaisesti valtakunnallisesti lainsäädännöllä niin, ettei synny perusteettomia kuntakohtaisia eroja järjestämisessä.
Tätä perustellaan rahalla: Mikäli kunta omalla päätöksellään laajentaa paperittomien henkilöiden oikeuksia terveyspalveluihin, tarkoittaa se myös kyseisten terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvia uusia kustannuksia kunnalle. Edelleen, mikäli kunta omalla päätöksellään perii paperittomalta henkilöltä kiireellisen hoidon asiakasmaksut samoin perustein kuin kuntalaiselta, kunta ottaa vastatakseen asiakasmaksun ylittävältä osin myös kiireellisen hoidon kustannuksista. Tällä hetkellä valtio korvaa kunnalle kiireellisen hoidon kustannukset, mikäli hoidosta aiheutuneita todellisia kustannuksia ei ole saatu perittyä henkilöltä itseltään tai muulta taholta kuten vakuutusyhtiöltä.
Lisäksi todetaan, että asiasta pitäisi säätää lailla ja samalla varmistaa, että kunnilla on taloudelliset resurssit tehtävän hoitamiseen. Suomea sitovat kansainväliset sopimukset velvoittavat nimenomaan Suomen valtiota, joka on velvollinen ryhtymään toimiin niistä aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunta teki kuitenkin viisaan päätöksen toteamalla, että koska edellä mainitun lainsäädännön toteutuminen ei ole näköpiirissä, kaupungin tulee ryhtyä järjestämään raskaana oleville naisille sekä alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille terveyspalvelut siten, että alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarjotaan kaikki terveyspalvelut kuten espoolaisille mukaan lukien erikoissairaanhoidon ja raskaana oleville hoidon kuten espoolaisille.
Lautakunnassa esityksen teki vihreiden Pinja Nieminen. Pinja avasi asiaa hyvin blogissaan. se tuli hyväksytyksi äänestyksen 6-6 jälkeen puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Viisi vastaan äänestänyttä (kok ja ps) jätti eriävän mielipiteen.
Asian puolesta ovat vahvasti ottaneet kantaa mm. Suomen Lääkäriliitto ja Suomen lääketieteellinen seura Duodecim.
Helsinki ja Turku ovat jo näyttäneet esimerkkiä päättämällä järjestää paperittomien lasten ja raskaana olevien naisten terveydenhuollon kaupungin toimesta.
Toivon todella, että lautakunnan kanta saa enemmistön tuen kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Myös kunnalla on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeudet, vaikka kansallinen lainsäädäntö on puutteellinen. Vastuu heikoimmassa asemassa olevista kuuluu meille kaikille.
– Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päivähoidossa (Kv-asia)
Veera Ruohon (ps) ja 18 muun allekirjoittama kysymys, jossa kysytään:
1. Onko Espoon kaupunki havainnut ja tunnistanut uusia riskejä lasten päiväkotiturvallisuudelle?
2. Aikooko Espoon kaupunki korostaa päiväkodin ja vanhempien yhteistyössä tapahtuvassa lasten varhaiskasvatuksessa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
3. Miten Espoon kaupunki takaa lasten turvallisuuden päivähoidossa samalla kun STM:n ja Stakesin oppaan mukaan ”päivähoidon asiakkaiden uskonnollisia ja etnisiä näkökohtia ja perinteistä on kunnioitettava toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa” (mts. 75)?
4. Moni maahanmuuttajaperhe tulee kulttuureista, joissa naisten ja tyttöjen asema on perinteisesti ollut heikompi kuin Suomessa; miten Espoon kaupunki varmistaa, ettei tämä heijastu myös päiväkotilasten turvallisuustilanteeseen?
Vastauksessa todetaan, että varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut. Suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on noin noin 22 % lapsista on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Vuodesta 2014 lähtien lapsimäärän kasvu on syntynyt vieraskielisen määrän kasvusta.
Tämän johdosta on lisätty varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattua monikulttuurisuuden tuntemukseen liittyvää osaamista ja koulutusta ja kehitetty vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön muotoja. Vieraskielisille lapsille tehdään kaksikielisyyden suunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa suomen kielen oppimisen ja suomalaiseen kulttuuriin perehtymisen edistämiseksi.
Henkilöstön työn tueksi on laadittu Turvallisuuskäsikirja ja toimintaohjeet. Turvallisuuskäsikirjat ovat käytössä jokaisessa Espoon suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintayksikössä.
Vastauksessa kuvataan perusteellisesti varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöjä turvallisen ja terveellisen varhaiskasvatusympäristön luomiseksi. Myös huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
– Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan varajäsenen nimeäminen
Demareiden paikka.
– Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta Espoon kaupungilla (Kv-asia)
Vihreiden Johanna Karimäen ja 24 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään Mitä Espoossa tehdään, jotta glyfosaatin käyttö rikkakasvien torjunnassa kaupungin teknisessä toimessa ja ostopalveluissa lopetetaan?
Vastauksen johtopäätöksenä todetaan, että viheralueiden hoitopinta-alat ovat niin suuria verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin, että pelkkä mekaaninen rikkakasvien torjunta on mahdotonta. Glyfosaattia korvaavia keinoja haetaan ja kokeillaan jatkuvasti aktiivisesti. Tällä hetkellä glyfosaatti on kuitenkin ylivoimaisesti edullisin ja tehokkain tapa pitää rikkakasveja kurissa ja viheralueita nykyisen hoitoluokituksen vaatimassa kunnossa.
Teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen Tukes on peruuttanut 13 glyfosaattivalmisteen luvat siten että jakelu ja myynti on kielletty 1.4.2017 lähtien ja käyttö 1.4.2018 lähtien. Tämä tieto on syytä lisätä aloitevastaukseen.
– Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Matinkylä on vihdoin saamassa kauan kaivatun uimahallin. Hankkeen kattohinnaksi esitetään 27,4 me. Kustannus ei sisällä kaavan mukaisia uimahallin velvoiteautopaikkoja (49 kpl), jotka hankitaan erikseen Tynnyripuiston maanalaisesta pysäköintilaitoksesta ja joiden hankinnasta päätetään suunnitteluvarauksen perusteella tehtävän yhteistoimintasopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Väestönsuojien kustannus on mukana.
Näin kirjoitin asiasta kun se oli tila- ja asuntojaoston käsittelyssä:
Tärkeä hanke, jota on valmistelun kuluessa puristettu tiukkaan kustannusraamiin. Harmillista, että altaiden koosta on jouduttu tinkimään. Myös ahdas tontti asettaa omat rajoitteensa. Jaosto jätti asian kertaallen pöydälle lisäselvityksiä varten ja palautti viime kokouksessa uudelleen valmisteltavaksi siten, että ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevat kuntosalitilat lisätään tilaohjelmaan. Tarveselvityksessä olleet 307 hym2 kuntosalitilat on nyt sisällytetty tilaohjelmaan. Se nostaa kustannuksia 400 000 euron verran.
Tätä on käsitelty huolella jaostossa ja päädyimme siihen, että kuntosalitilat tarvitaan. Hanke voi nyt puolestani mennä eteenpäin. On tärkeää saada uimahalli rakentumaan yhdessä Merimatin lukion kanssa. Suunnittelun on määrä alkaa tammikuussa 2017 ja rakennus valmistuu kesäkuussa 2021.
– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksestä vuokrata yleisten rakennusten tontti Lintuvaarasta Pelastakaa Lapset ry:lle lastenkotihankkeen suunnittelua varten
Oikaisuvaatimusta perustellaan sillä, että kaavamääräyksen mukaan Y-tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon ja toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Lastenkotitoiminta kaavaillussa muodossaan merkitsisi ympärivuorokautista ja tosiasiallisesti jatkuvaa asumista tontilla. Sen johdosta kaavamääräyksestä poikkeaminen olisi olennainen ja maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Lisäksi oikaisua perustellaan sillä, että toiminta lisäisi alueen rauhattomuutta poiketen pientaloasumisluonteisesta käytöstä.
Ympäristöministeriön julkaiseman oppaan mukaan kyseinen kaavamääräys ei estä asumista, jonka ominaisuuksia ovat yksityisluonteiseen asumiseen verrattuna mm. hoivapalveluja edellyttävä, pääasiallinen vastuu muilla kuin asukkailla, pysyvä henkilökunta, ympärivuorokautinen päivystys tai palvelujen tarjoaminen myös ulkopuolisille.
Pelastakaa Lapset ry:n tarkoituksena tehdä tontille rakennus, joka toimii hoitolaitoksena. Lapsia olisi osastoilla yhteensä kaksitoista. Kyseisessä hoitolaitoksessa olisi jatkuvasti paikalla oleva vaihtuva henkilökunta, koska kysymyksessä ei ole perhekoti, eikä henkilökunta siten asu laitoksessa.
Naapurit ovat huolissaan. Tämä oli tiedossa jo kun päätöstä tehtiin.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet maakuntien neljän valtakunnallisen tukipalveluja tuottavan palvelukeskuksen perustamisen valmistelut. Kunkin palvelukeskuksen perustamista selvittämään asetetaan selvityshenkilöt, jotka myös toimivat valmisteluprosessien vetäjinä. Valmistelu tehdään yhdessä maakuntien alueellisten esivalmistelusta vastaavien valmisteluelinten, kuntien, kuntayhtymien ja palveluntuottajien kanssa.
Tämäkin liittyy sote-uudistukseen. Valtavien muutosten äärellä ollaan.
– Yhteistyösopimuksen hyväksyminen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena
Ehdotetaan, että kaupunginhallitus
– päättää, että Espoon kaupunki tekee Helsingin kaupungin kanssa liitteen mukaisen yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena
– oikeuttaa Espoon kaupungin teknisen toimen johtajan tarvittaessa tekemään vähäisiä muutoksia yhteistyösopimukseen sekä allekirjoittamaan yhteistyösopimuksen ja nimeämään kaupungin edustajat sopimuksen tarkoittamiin yhteistyöryhmiin
– päättää, että hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti kaupunginhallitukselle.
Tärkeä asia, luen sopimuksen huolella vielä viikonlopun aikana.