Olen kaupunkisuunnittelulautakunnassa ihmetellyt, miksi kaavaluonnokset ja ehdotukset tulevat julkisiksi vasta sen jälkeen kun lautakunta on ne hyväksynyt. Päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta olisi olennaista, että asukkaat ja muut osalliset pääsisivät tutustumaan asiakirjoihin ennen lautakunnan kokouksia ja vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uskon, että näin saataisiin parempia päätöksiä ja vältettäisiin turhaa epäluuloa ja konflikteja.

Olen omalta osaltani päättänyt lisätä avoimuutta ryhtymällä raportoimaan julkisesti lautakunnan kokouksista ennen ja jälkeen.

Tässä ensi tiistain kokouksen asiat:

Lautakunnan kokouksissa on aina ennen virallista kokousta on info-osuus, jossa esitellään tulevia asioita. Seuraavan kokouksen infon listalla on:

– Finnoo
Finnoon osayleiskaavan valmistelua ohjaamaan nimettiin poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluvat lautakunnan pj. Markku Markkula (kok.), varapj. allekirjoittanut (vihr.) sekä lautakunnan kh-edustaja Jaana Leppäkorpi (sd.). Ohjaamme valmisteluprosessia, mutta olen pitänyt tiukasti huolta siitä, että sisältölinjaukset tehdään lautakunnassa.

Osayleiskaavatyön ohella alueen suunnitteluun on haettu ideoita visiotyössä, jonka tulokset löytyvät täältä:
http://www.finnoovisio.info/

Lautakunta ja kh:n elinkeino- ja kilpailukykyjaos (eky) pitävät Finnoosta yhteisseminaarin 18.5. ja eky linjaa jatkosuunnittelua 6.6.

Visiossa on paljon hyviä aineksia. Alueesta halutaan tehdä tiivis ja kompakti kaupunkikeskus, jossa auton tarve on minimoitu ja luonto sekä palvelut ovat lähellä. Vihreiden kannalta keskeinen lähtökohta on ollut lintukosteikon suojelu. Olemme vaatineet Suomenlahdentien linjaamista pohjoisemmaksi. Asia on vielä vaiheessa, mutta valmistelua on viety tähän suuntaan. Alueelle asetettu asukasmäärätavoite 20 000 on haasteellinen. Lautakunta linjasikin, että myös muita asukasmäärävaihtoehtoja on tutkittava. Massiiviseen meren täyttöön suhtaudun kriittisesti.

– Metro Matinkylä-Kivenlahti alustava yleissuunnitelma

– T3-alueen toimenpideohjelma ja Tapiolan keskustan suunnitelmien nykytila

– Niittykumpu, liikenneselvitys
Niittykummun kaava jäi viime kokouksessa pöydälle, koska emme olleet tyytyväisiä liikenneratkaisuun. Nyt meille esitellään toivottavasti parempi vaihtoehto.

Varsinaisen kokouksen päätösasioita ovat:

– Eestinmalmi
Tavoitteena on kauppakeskus Martinsillan laajentaminen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen selkeyttäminen. Tämä oli meillä lautakunnassa jo luonnosvaiheessa, jolloin esittelijä lisäsi ehdotuksestani sujuvien ja turvallisten pyöräily-yhteyksien huomioimisen. Kaavasta ei ole tullut muistutuksia, joten mennee yksimielisesti eteenpäin.

– Tapiola, Steniuksenkumpu
Tämä on kinkkinen tapaus, josta en jaa itselleni enkä lautakunnalle tyylipisteitä. Kaava eteni lautakunnasta jo kerran äänestystuloksella (äänestin puolesta) valtuustoon asti, mutta palautettiin valtuustossa 24.5.2010 (äänestin palautuksen puolesta) uudelleen valmisteltavaksi.

Asukkaat kritisoivat kaavaa liian raskaaksi ja Tapiolan puutarhakaupunkiin sopimattomaksi. Tehokasta rakentamista on perusteltu Jousenpuiston tulevan metroaseman läheisyydellä.

Valtuuston palautuspäätöksessä pudotettiin rakennusoikeus 12 000 k-m2:een ja vaadittiin Merituulentien varren vihervyöhykettä leveämmäksi. Nyt lautakunnalle esitettävä versiossa rakennusoikeutta on laskettu valtuuston vaatimalle tasolle ja etäisyyttä Merituulentiehen lisätty. Sen sijaan pysäköinti on nyt nostettu maan päälle, mikä on selkeä huononnus.

Jätimme asian pöydälle 2.3. kokouksessa, koska emme olleet esitykseen täysin tyytyväisiä. Tärkeintä olisi nyt löytää kaavasta lautakunnassa yksimielisyys, jotta sen taakse löytyy enemmistö myös valtuustossa.

– Kalajärvi III vastaus muutosesitykseen
Kyse on yksittäisen tontin tonttiliittymästä, jonka hakija haluaisi siirtää toiseen paikkaan. Muutosta ei puolleta, koska se tarkoittaisi ylimääräistä tonttiliittymää tulevalle kokoojakadulle.

– Espoon kaupan palveluverkkoselvitys- ja suunnitelma 2030
Jostain syystä selvitystä ei löydy esityslistan liitteenä netistä, sen pitäisi olla julkinen jo nyt.

Selvityksessä kaupan palvelurakenne on eroteltu seudullisiin ja paikallisiin yksiköihin. Kaupan verkosto sisältää neljänkokoisia keskuksia, joista suurimmat ovat kaupunkikeskukset Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Kaupunkikeskusten lisäksi osoitetaan isoja ja pieniä paikalliskeskuksia sekä lähipalvelukeskuksia. Seudullisesti merkittäviä vuonna 2030 ovat kaupunkikeskuksien lisäksi isot paikalliskeskukset Kauklahti, Kalajärvi, Kera, Suurpelto, Finnoo ja Hista.

Kaupan palveluverkkosuunnitelmassa perustellaan kolme seudullista erikoistavarakaupan vyöhykettä: Lommila-Mikkelän, Suomenojan ja Nihtisilta-Turvesolmun vyöhykkeet. Lisäksi seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykkeiden laajentumisalueet mahdollistetaan Kivenlahteen, Kauklahteen ja Kehä III:n varteen.

Selvityksen peruslähtökohtana on Espoon kaupungin väestömitoitus, jonka mukaan Espoon väkiluku olisi vuonna 2030 noin 357 000. Lisäystä nykyiseen on noin 83 000. Väestön ja ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen vähittäiskaupan mitoitus edellyttäisi jopa noin 940 000 kerros-m2:ä lisäpinta-alaa. Kulutuksen kasvu on tässä selvityksessä arvioitu varsin varovasti: päivittäistavaran kulutuksen on arvioitu kasvavan 1 %/ vuosi ja erikoistavaran 2 %/ vuosi.

On hyvä, että selvitys on tehty. Se antaa kattavan kuvan kaupallisten palveluiden nykytilasta ja mahdollisista tarpeista tulevaisuudesta. Selvityksessä kuvaillaan mahdollisia muutoksia kulutuskäyttäytymisessä, mutta silti suunnitelma on päädytty tekemään siltä pohjalta, että kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.

Olemme puhuneet lautakunnassa uudenlaisten palvelukonseptien ja kulutustottumusten luomisesta. Kestävän kehityksen ja luonnonvarojen riittävyyden kannalta  on  olennaista, että kulutusta suunnataan aineellisesta kertakäyttökulutuksesta kestäviin tuotteisiin ja palveluihin. Suunnitelman mukaista tilannetta v. 2030 ei siis pidä yksioikoisesti pitää tavoitetilana.