Loppuvuoden kiireissä ja työpaineissa jäi 7.12. lautakunnan esityslistan ja raportin kirjoittaminen tänne blogiin. Tässä nyt raportti näin jälkijunassa.

Illan eniten keskusteluttanut aihe oli Matinkylän metroaseman kaava, joka jäi viimeksi pöydälle. Asia ei ehtinyt printtilistaan, mutta käsiteltiin siis lisäasiana.

Pitkän ja perusteellisen bussi(!)liikennekeskustelun jälkeen päädyimme palauttamaan kaavan vielä kerran. Palautuksen aikana haetaan vielä kokonaisratkaisua (mm. koulun, uimahallin ja terveysaseman sijainti), hiotaan liikennejärjestelyjä ja varmistetaan riittävät aukiot ja puistot. Tarkoitus on päättää asiasta jo 17.1. kaupsussa, jotta metroaseman suunnittelu pääsee etenemään.

Suuri ongelma tuntuu olevan, että Citycon on haluton kehittämään kaavaa Ompun osalta lautakunnan linjaamaan suuntaan. Katsotaan, mitä kuukauden lisäaikana saadaan aikaan. Valitettavasti Matinkylän uusi projektijohtaja ei ehdi tähän hätään pistämään suunnitteluun vauhtia.

– Niittykumpu, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet (pöydälle 10.8.2011)

Orionin tehtaiden pohjoispuolinen alue. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa asumista korttelin pohjoisosan rakentamattomille alueille, osalle paikoitusalueesta ja puustoisen mäen itärinteelle. Orion Oyj:n ja Oriola KD Oyj:n rakennuksia koskevaan kaavan tehdään tarkennuksia.

10.8. kokouksen jälkeen raportoin näin:

”Tämä on laaja kokonaisen korttelin kokoinen alue, jonka suunnittelu on nyt siis käynnistymässä. Valmisteluaineistossa runko rakentuu 8-kerroksisista pistetaloista ja pysäköinti on esitetty maantasoon. Maanalainen pysäköinti olisi kallis toteuttaa kostean maaperän takia. Koska alueelle haetaan kohtuuhintaista asumista, ovat vaihtoehdot maantaso tai pysäköintilaitokset. Talojen korkeus puolestaan johtuu siitä, että 8-kerroksinen talo on nykyisillä palomääräyksillä edullinen rakentaa.

Moni jakoi kanssani huolen siitä, että alueesta on tulossa liian monotoninen ja lähiömäinen. Nyt on tärkeää, että lautakunta evästää jatkosuunnittelua riittävän selkeästi, jotta suunnitelma jalostuu huomattavasti valmisteluaineistosta.”

Suunnitelma ei ollut juuri muuttunut. Asia palautettiin siten, että palautuksen aikana laaditaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja eri arkkitehtitoimistojen toimesta. Tavoitteena on kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan tiivis ja omaleimainen alue, joka kytkeytyy luontevasti olemassa olevaan työpaikka-alueeseen ja urheilupuistoon. Halutaan pistetalojen sijaan suljetummasta korttelirakenteesta muodostuva alue siten, että korttelit ovat vaihtelevia.

– Olari, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen laadinnan ohjeet, Niittykummun keskus

Tämä on siis Niittykummun metroasema ympäristöineen. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ja lautakunta päätti, että palautteen pohjalta lautakunta linjaa jatkosuunnittelua.

Nyt linjattiin liikennejärjestelystä, jossa katualueita kehitetään bulevardityyppisiksi katuverkon nykytasossa. Vaihtoehtoina oli laittaa autot tai ihmiset tunneliin. Pidän tätä ratkaisua parhaana, koska se mahdollistaa kaupunkimaisen katuympäristön. Tämä liikenneratkaisu säästää arviolta 20 me verrattuna tunneliratkaisuun.

Päätökseen lisättiin, että varaudutaan joukkoliikenne/pikaraitiotieyhteyteen Haukilahden ja Suurpellon välillä. Esittelijä lisäsi pyynnöstäni listatekstiin myös kirjauksen eri massoitteluvaihtoehtojen valmistelusta lautakunnan aiemman päätöksen mukaisesti.

– Henttaa, Suurpelto I, tavoitteet asemakaavan laatimista varten

Suurpelto I asemakaava-alueen toimistorakennusten ja keskustatoimintojen kortteleista kehitetään julkisen ja yksityisen palvelun, asumisen ja työpaikkojen palvelukorttelialue.

Suurpellon suureelliset suunnitelmat joudutaan palauttamaan maan pinnalle. Rakentaminen on osoittautunut haasteelliseksi mm. huonon maaperän, pinnassa olevan pohjaveden, alavuuden ja hulevesien takia. Pysäköinti ja muutkin tilat on syytä sijoittaa maanpinnan yläpuolelle.

Muutoksella on tarkoitus vauhdittaa palveluiden (=kaupan) saamista alueelle. Infossa meille esiteltiin Suurpelto IV ja V kaavoja, jotka ovat entisestään jalostuneet. Alueessa on aineksia ”Espoon Kartanonkoskeksi”. Pysäköinti on suunniteltu maan alle, mutta se tulee kalliiksi, kun rakennetaan savimaalle. Opinmäen rakentaminen varmasti vauhdittaa alueen kehittymistä. Louko laskeskeli, että Suurpellon alue kattaa pitkällä aikavälillä noin viidenneksen Espoon vuosittaisesta asuntotuotantotavoitteesta (kokonaistavoite on 2500 asuntoa/vuosi).

– Nöykkiö, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Yli-Suomenoja

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tilaa vievän erikoistavaran kaupan (TIVA) kehittäminen Yli-Suomenojan työpaikka-alueella yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä alueen sisäisen katuverkon rakentaminen.

Jo edellisessä vaiheessa kritisoin sitä, että uuden Finnoonlaakson tien rakentaminen kaventaa Finnoonlaakson maakunnallisesti arvokasta viheryhteyttä, mutten tehnyt muutosehdotusta, koska katu perusteltiin välttämättömänä kaavan toteutumisen kannalta. Samaan on ympäristökeskus edelleen puuttunut lausunnossaan.

Tämä meni eteenpäin. Voimassaoleva maakuntakaava ei mahdollista kaupan suuryksikköä (vaikka sellainen alueella käytännössä jo on), joten kaavamääräyksiä on muokattu sen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavassa merkintää on alueelle esitetty.

– Leppävaara, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Leppävaaran urheilupuisto

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Leppävaaran uimahallin peruskorjaus, laajennus ja maauimalan rakentaminen. Budjettineuvotteluissa päätettiin myös hyppyallashallin rakentamisesta. Hankkeen rakentaminen on tavoitteena aloittaa kesällä 2012.

Tämä meni eteenpäin sillä lisäyksellä, että kaavaehdotus mahdollistaa 10 metrin korkuisen hyppytornin kattamisen, mutta budjettineuvotteluissa päätettiin 5 metrin korkuisen tornin kattamisesta. Tämä helpottaa rakennuksen sovittamista maisemaan.

– Kaitaa-Matinkylä, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Finnoonkartanonkaarre

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Suomenlahdentien pohjoinen katulinjaus, joka huomioi vaikutukset linnusto- ja kosteikkoalueeseen. Verrattuna voimassa olevan asemakaavan mukaiseen linjaukseen kosteikkoalueita jää vähemmän katurakenteiden alle, edellytykset vesitasapainon säilymiselle ovat paremmat sekä ekologisten yhteyksien toimivuus jatkossakin. Tavoitteena on toteuttaa kosteikon ylittävä katu maisemallisesti ja toiminnallisesti hyvin kokonaisuuteen sopivana pitkänä siltaratkaisuna, joka korostaa lintukosteikkoa ainutlaatuisena luontoalueena. Linjauksen muutos mahdollistaa yhtenäisemmän keskusta-alueen tulevan metroaseman yhteyteen. Tavoitteena on, että uusi katulinjaus olisi käytettävissä, kun metroyhteys Matinkylään aukeaa.

Sillasta on tekeillä yleissuunnitelma, ja näimme infossa erilaisia siltavaihtoehtoja. Tärkeää on kadun tasaus ja linjaus, jotta syntyy näkymiä. Tavoitteena kaupunkimainen katu sovitettuna ympäröiviin korkeustasoihin. Silta olisi 1+1 kaistaa sekä kevyen liikenteen laatukäytävä kadun eteläreunassa (kevyenliikenteen väylä myös pohjoisreunassa). Nopeudeksi suunniteltu 40 km/h.

Suomenlahdentien siirtyminen on taas askeleen lähempänä toteutumista. Kiitos kuuluu kaikille Finnoon suojelun eteen työtä tehneille!

Samassa yhteydessä esiteltiin Finnoonsatamasta järjestettävä kansainvälinen ideakilpailu. Suunnittelualue on Fortumin voimalaitoksen eteläpuolinen osa ulottuen Ryssjeholmeniin ja Pirisaareen. Tavoitteena
saada erilaisia ratkaisumalleja ranta- ja satama-alueen kehittämiselle. Kilpailun on tarkoitus alkaa tammikuussa, ja päättyy kesäkuun alussa. Tulokset pyritään julkistamaan syys-lokakuussa.

– Kurttila, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Kallvik I

Asemakaavan tavoitteena on luoda paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden nykyistä tiiviimpi, yhtenäisempi ja laadukas pientalovaltainen asuinalue. Virkistysalueita sekä katu- ja kevyenliikenteen verkostoja kehitetään Espoon eteläosien yleiskaavan suuntaviivojen mukaisesti ja alueelle osoitetaan tilavaraus kylätaloa tai muuta julkista palvelua varten. Vuonna 2009 valmisteluaineistona nähtävillä ollut Kallvik I asemakaava-alue oli pinta-alaltaan n. 87 ha. Kyseinen kaavakokonaisuus on nyt jaettu kolmeen eri osakaavaan (Taltrikinmäki, Mäkitupa sekä eteläisin osa Kallvik I). Tällä kaava-alueella on tällä hetkellä n. 30 asukasta ja kaavan mahdollistama laskennallinen asukasluku on n. 1000. Alueen pinta-ala on n. 41 ha ja rakennusoikeus nousee runsaasta 2000 k-m2:stä n. 49 000 k-m2:iin.

Tämä jäi pöydälle.

10        Kurttila, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Mäkitupa

Asemakaavan tavoitteena on luoda paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden nykyistä tiiviimpi, yhtenäisempi ja laadukas pientalovaltainen asuinalue. Virkistysalueita sekä katu- ja kevyenliikenteen verkostoja kehitetään Espoon eteläosien yleiskaavan suuntaviivojen mukaisesti ja alueelle osoitetaan tilavaraus kylätaloa tai muuta julkista palvelua varten. Vuonna 2009 valmisteluaineistona nähtävillä ollut Kallvik I asemakaava-alue oli pinta-alaltaan n. 87 ha. Kyseinen kaavakokonaisuus on nyt jaettu kolmeen eri osakaavaan (Taltrikinmäki, Mäkitupa sekä Kallvik I). Mäkituvan kaava-alueella on tällä hetkellä n. 170 asukasta ja laskennallinen asukasluku on n. 1000. Alueen pinta-ala on n. 32 ha, jolla nykyinen rakennusoikeus on 16 170 k-m2. Kaavan mahdollistama kokonaisrakennusoikeus on n. 55 400 k-m2.

Tämäkin jäi pöydälle.

11        Bodom, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Bodominkartano

Eskaksenmäelle sijoitetaan maisemaan sopeutuvaa erillispientaloasutusta. Myös pienimuotoiset palvelu- ja toimitilat mahdollistetaan.   Bodomin kartanon pihapiiri ja sitä ympäröivä golfkenttä asemakaavoitetaan pääosin nykytilanne säilyttäen. Huoltorakennuksille osoitetaan uusi paikka Bodomintien itäpuolella.   Kaavassa huomioidaan Matalajärven suojelutarpeet sekä muut luonto- ja kulttuurimaisemakohteet. Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 132 hehtaaria ja rakennusoikeus noin 14 140 k-m2, josta uutta rakennusoikeutta on noin 5400 k-m2. Eskaksenmäelle osoitetaan uusia erillispientalotontteja 22 kappaletta.

Tämä meni eteenpäin.

– Raide-Jokerin hankearviointi

Raide-Jokerin hyöty-kustannussuhde on laadittujen analyysien perusteella noin 1,0.Herkkyystarkastelujen perusteella Jokeri-käytävän maankäytön tehostaminen nostaisi hyöty-kustannusluvun yli yhden.

Selostusolsan lopuksi todetaan, että Espoossa ei ole odotettavissa huomattavia lisärakentamismahdollisuuksia Jokeri-radan varteen, mutta mm. Tapiolassa, Laajalahdessa ja Leppävaarassa aiheutuu mahdollisia ristiriitatilanteita johtuen uuden radan sovittamisesta aiemmin toteutuneen tiiviin maankäytön ja paikoitellen ahtaan katuverkon yhteyteen. Näitä mahdollisia ristiriitoja tulee tarkastella tarkemmin ennen kuin ryhdytään hankesuunnitteluun yhdessä Helsingin kanssa.

Päätettiin esityksen mukaan. Seuraava vaihe on, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee tarkemmat tarkastelut niistä raideosuuksista, joissa maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen on erityisen haasteellista. Tämä on tehtävä ennen hankesuunnitteluvaihetta. Kiirehdin tätä, mutta kuulemma ainakin vuosi menee.

– Päätöksiä ja kirjelmiä

Merkittiin tiedoksi Bodominjärven ympäristön kulttuurinen maankäytön selvitys.