Ainoana keskusteluttaneena asiana tänään oli Niittykummun keskus, ja sitä työstettiinkin pitkään niin infossa kuin kokouksessa. Tänään harmitti taas erityisesti tilanne, että olen lautakunnassa ainoa vihreä (syyhän on se, että Kaisa Rastimo loikkasi demareihin kesken kauden muttei luopunut paikasta), kun en saanut kannatusta omalle esitykselleni. Onneksi meillä on ensi vuonna taas kaksi vihreää Espoota suunnittelemassa!
Tässä päätökset:
– Niittykummun keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (pöydälle 14.11.2012 ja 28.11.2012)
Valmistelijat olivat tehneet lisäselvityksiä edellisen kokouksen (jossa en siis ollut) keskustelujen perusteella.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos on siis päättänyt, että metroaseman rakentaminen on rahoitettava alueelta saatavilla maanmyyntituotoilla. Laskelmat osoittivat, että nykysuunnitelmilla laajemmalta Niittykummun alueelta (siis tämän keskustan kaava-alueen lisäksi mukana Merituulentien pohjoispuoli sekä Niittykallion alue) jää kunnallistekniikan, metroaseman sekä liityntä- ja asukaspysäköinnin jälkeen miinusta 13,5 miljoonaa euroa, ja tämäkin on optimistinen arvio.
Jo nyt asukkaiden palaute on johtanut rakennusoikeuksien kohtuullistamiseen keskustan kaava-alueella: Nähtävillä olleessa ehdotuksessa oli rakennusoikeutta 17 800 k-m2, nyt käsitellyssä pohjaesityksessä 13 950 k-m2. Vähennystä siis 3850 k-m2.
Minusta tämä on perusteltua, sillä ei kaavoitusta pidä tehdä yksinomaan eurot edellä. Tätä ovat myös asukkaat vaatineet ja on hyvä, että laskelmat on tehty päätöksenteon pohjaksi, vaikka ne ovatkin suuntaa antavia.
Lautakunnan evästysten pohjalta oli laadittu vaihtoehto, jossa rakennusoikeutta oli lisätty metrokeskuksen torneihin (8 -> 16 ja 17 -> 24) ja vastaavasti madallettu nykyisen ostarin kohdalla olevaa kolmea pistetaloa (9 -> 7/8).
Korkeammat ja sirommat tornit miellyttivät kaikkia muita paitsi minua. Lisärakennusoikeuden tuottoa voitaisiin käyttää nykyisten asukkaiden autopaikkojen sijoittamiseen maan alle.
Pj. Markkula muotoili muutosesityksen, että tornit korotetaan 16- ja 24-kerroksisiksi, ja ostarin talot madalletaan 8-kerroksisiksi. Tämä tarkoittaa 2200 k-m2 lisää rakennusoikeutta pohjaesitykseen verrattuna. Lisäksi tavoitteena on saada nykyisten asukkaiden autopaikat mahdollisimman suurelta osin maan alle, jolloin vapautuva maanpinta voidaan tehdä puisto- ja leikkialueeksi. Päätöksessä todetaan, että joustoa on vielä pysäköinnin järjestämisessä sekä tornien ja pistetalojen massoittelussa ja kaupunkikuvallisessa ilmeessä, jolloin näiden osalta saatava palaute huomioidaan lopullista ehdotusta tehtäessä.
Mietin pitkään omaa kantaani ja päädyin tekemään muutosesityksen, jossa kannatin pohjaesitystä (metrokeskuksen tornit 8 ja 17 kerrosta) sillä muutoksella, että ostarin pistetalot madalletaan 7-kerroksisiksi ja nähtävillä olon aikana tutkitaan massoittelua niin, että kaupunkikuvallinen ilme paranee. Esitykseni olisi tarkoittanut 2900 k-m2 vähennystä pohjaesitykseen.
Minusta pohjaesitys oli kelvollinen ja ostarin pistetaloja madaltamalla olisi voitu vielä hieman enemmän ottaa asukkaiden näkemyksiä huomioon. Ymmärsin myös, että pääosa asukkaista on tyytyväisiä parkkipaikoista löytyneeseen ratkaisuun (kaksi osittain maanpäälle ulottuvaa avointa pysäköintilaitosta).
En valitettavasti saanut esitykselleni kannatusta, joten se raukesi. Näin ollen kaava meni nähtäville Markkulan esittämässä muodossa.
Lautakunta asetti tavoitteeksi, että valtuusto tekee kevään 2013 aikana myönteisen päätöksen Niittykummun metroaseman rakentamisesta siten, että se on käytössä kun metro avataan. Ja että Niittykummun keskusta-alueen uudistuminen käynnistyy metroaseman kiinteistöstä, jolloin saadaan palveluita asukkaiden käyttöön.
Päätimme pitää ylimääräisen asukastilaisuuden, jota puheenjohtavat lautakunnan nykyiset puheenjohtajat. Pääsen siis kuulemaan taas livenä asukkaiden palautteen. Palautteen perusteella uusi lautakunta tekee sitten lopulliset ratkaisut, jotta saadaan metroasema rakenteille.
– Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27§), Viherlaakso, eteläinen, alue 150521
Tämä hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Sammalvuorenrinne, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville
Koska paikalliset asukkaat pitivät ABC:n ruokakauppaa tervetulleena, en sitä kyseenalaistanut. Meni siis esityksen mukaan.
– Vallikallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Vallikallio I, alue 110209
Esityksen mukaan.
– Rakennuskiellon jatkaminen rakennuskieltoalueella 81, Kolmperä
– Rakennuskiellon jatkaminen Niittykummussa rakennuskieltoalueella 112
Esityksen mukaan.
Lisäasiana päätettiin, että vanha lautakunta kokoontuu vielä 23.1. putsaamaan pöytää.
Hyvä, että asiasta on keskusteltu. Ja erittäin hyvä, että olette päättäneet järjestää vielä uuden asukastilaisuuden. Olkoonkin, että näitä asukastilaisuuksia olisi ollut syytä järjestää paljon aikaisemmin, jotta asukkaiden ääni olisi kuulunut jo alussa. Tälla tavoin aikaa olisi säästynyt. Mutta ehkäpä otatte tästä opikse ja tulevien kaava-alueiden asukkaat pääsevät mukaan jo alusta.
Niittykumpulaisia ”risoo” aikalailla se, että nykyisen vanhalle kerrostaloalueelle ollaan rakentamassa selvästi nykyistä rakennuskantaa korkeampia rakennuksia tuhoten samalla arkkitehti Lapon alkuperäinen ja arvostellu asuinalue. Varsinkin, kun Merituulentien pohjoispuolella olisi runsaasti tilaa rakentaa jopa suunniteltua korkeampia rakennuksia. Samoin Haukilahdenkadun itäpuolelle (nykyisen työmaatunnelin alueelle) vois rakentaa paljon korkeampia rakennuksia.
On myös ärsyttävää, että aina välillä kaavoittajien puolelta kuulee lausahduksia, että ”jos ette hyväksy kaavaa, niin ette saa metroasemaa”. Uskon, että moni niittykumpulainen toivoo, että tämä uhkaus olisikin lupaus 😉
Kaiken kaikkiaan suurin moka on tapahtunut jo aikojan sitten, eli silloin, kun metroa linjattiin. Linjaus olisi pitänyt kulkea urheilupuistosta Suurpellon kautta Olariin ja edelleen Matinkylään.
Valitettavasti olen erimieltä minusta lähinaapurit ovat jäävejä kommentoimaan. Kommentit tulisi kysyä tulevilta asukkailta ei nykyisiltä.
Vähintään samaa tehokkuutta pitäisi saada aikaiseksi Niittykummussa kuin Tapiolan muutosalueella, näyttää erinmaiselta luonnoksissa.
Ja tänne Espoon keskukseen rautatien vaikutuspiiriin nykyistä tiiviimpää mm. seurakunnan maille sillan länsipuolelle. Ja sama ohje tänne naapureita kuullaan mutta päätökset asiaperustein.
Saat toki olla eri mieltä Pekka, mutta mielestäni olet täysin väärässä. Alueella jo asuvat asukkaat ovat niitä, jotka tuntevat alueen parhaiten. Toki siinä helposti tulee esille myös NIMBY-ilmiö ja sen takia asiallinen keskustelu, jossa otetaan kaikkien asialliset mielipiteet huomioon, on se oikea tapa päästä kunnolliseen ja toimivaan lopputulokseen.
Toisaalta Niittykummussa eivät kaikki vastusta tehokasta uudisrakentamista. Kyse on pääsääntöisesti siitä, mihin rakennetaan.
En tunne tarkemmin tätä kaavahanketta. Minusta valmistelijoilta pitäisi edellyttää selkeitä tavoitteita ja sitten ohjata lopputulos niiden mukaiseksi.
Asukkaiden vuorovaikutus on arvokas ja ehdottoman tärkeä, kommenttini tarkoitti sitä että keskustelu ohjautuu toistuvasti näpertelyyn jonkin talon korkeudesta ja varsinainen asia unohtuu.
Kenelle tätä uutta aluetta rakennetaan ja mitkä ovat tavoitteita ?
Tässä linjaus siitä että aseman kulut maksettava rakennusoikeuden myynnillä on jo yksi askel oikeaan suuntaan.
Toisaalta pitäisi olla asukkaille näkyviä laadullisia tavoitteitakin yleisen kaupunkikuvan lisäksi.
Rakennuksen veistoksellisuus tai jokin muu ammattilaisslangi on hyvä nostaa hämäyksenä keskustelun aiheeksi. Tehdään pelkästään massoittelua lautakunnan ja asukkaiden ohjauksessa.
Kohtuuhintaisuus on kuitenkin yksi laadullinen tekijä en ole nähnyt ensimmmäistäkään kaavahanketta täällä pääkaupunkiseudulla jossa asumiskulu (hankintahinta tai vuokrataso) olisi ollut kaavan tavoitteena.
Siis selkeitä numeroita johdettuna tavoitellusta asukasjakaumasta.
Kaavan perusteella pystyy arvioimaan mahdollisen huoneistojakauman (rungon mitat) ja laskemaan budjettihinnat viitesuunnitelman perusteella.
Lopputuloksena on seuraava yhtälö
tontti n. 1000 euroa/asm2 rakentaminen 2800 ja autopaikat 25 000 euroa kipale eli 300/asm2. Nettohinta 4100 ja tähän gynderin kulut + kate päälle minimissään 15 %. Eli myyntihinnat alkaen
4800 €/asm2 vuoktatalot vähän halvempia kun ei tule myyntiriskiä katevaatimukseksi.
Naapurikiinteistöjen hinnat nousevat joten kaikki ovat tyytyväisiä mutta vuokrataso ja myyntihinnat ajautuvat tuolla kustannustasolla kohtuutomiksi tavallisille palkansaajille.
Tuosta yhtälöstä saisi ruuvattua rakennuskustannuksista pois 600-800 euroa ottamalla osaksi kaavoitusprosessia läpinäkyvän kustannussuunnittelun ja tontin hintaakin voisi miettiä.
Toisaalta Kaupunkien edun mukaista on tulouttaa tontista myyntivoittoja. Ja pitämällä rakennuskustannukset riittävän korkeana voi ohjata asukasrakennetta siten että veronmaksukyky on varmistettu.