Vanha kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontuu vielä kerran ensi keskiviikkona. Listalla on asiaa melkoisesti, tärkeimpinä Lommila, Blominmäki ja metron jatkon maanalaiset kaavat.

Eslityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä:

Lista-asiat:

– Viherlaakso, eteläinen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, pöydälle 12.12.2012

Kertauksena 12.12. kokouksen raportista:

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen olemassa olevan, kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen tilalle kortteliin 61024, sekä autopaikkojen lisärakentaminen korttelin 61023 tontilla 1 liittämällä osa katualuetta tonttiin.

Demareiden Harriet Klar halusi pöydälle, muttei tehnyt mitään konkreettisia  muutosesityksiä. Puolestani on ok.

– Blominmäen osayleiskaava, ehdotus kaupunginhallitukselle

Tämä on jätevedenpuhdistamon kaavasta, joka on menossa jo kaupunginhallitukseen. Edellisessä vaiheessa saimme merkittäviä parannuksia, ekologisen viheryhteyden (maakunnallisesti arvokas yhteys Keskuspuiston ja Nuuksion välillä) päälle kehä III:n eteläpuolelle kaavaillusta asutusalueesta päätettiin vähentää puolet ja lisäksi vaadittiin kehän ja rinnakkaistien yli kulkevien ekologisten yhteyksien merkintöjä sitoviksi.

Edelleen mm. ympäristökeskus esittää asutuksen vähentämistä, koska se osuu liito-oravien kulkureitin päälle. Asutuksen poikki on osoitettu viheryhteystarve. Kaavamääräyksessä sanotaan, että ekologisen yhteyden toimivuus on turvattava. Miten, se selviää jatkosuunnittelussa.

Asutusta perustellaan olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisellä ja täydentämisellä (matkaa Kauklahden juna-asemalle linnuntietä 1,5 km) sekä sillä, että tämä on hyvä paikka luovuttaa tontteja omatoimiseen rakentamiseen.

Tässä ovat siis vastakkain luontoarvot ja tarve saada pientalotontteja kohtuullisen matkan päähän juna-asemasta. Kaavaehdotus on jo kohtuullinen kompromissi luonnon hyväksi, mutta onko se riittävä?

Edelleen mietityttävät seuraavat asiat:

– Miten varmistetaan että toimivat ekologiset yhteydet teiden yli toteutetaan heti rakentamisen yhteydessä. Ne on nyt merkitty yli/alikuluiksi, mutta liito-oravat eivät käyttäne tunneleita.

– Alueesta on tehty Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys. Miten varmistetaan että sen suositukset toteutetaan?

– Asuntorakentamista oli luonnoksessa 7,5 ha ja ehdotuksessa 5,8 ha. Vastaako tämä nyt lautakunnan päätöstä?

– Espoon raidevisiossa on linjattu pikaratikka Kivenlahti-Kauklahti-Lommila. Listatekstissä asia mainitaan, mutta kaavassa ei näy ratikalle varausta. Miksi ei?

– Lakisto, Takkulanlaita, ehdotus kaupunginhallitukselle

Tämä oli lautakunnassa lokakuussa. Tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan varastotoiminnan säilyminen alueella sekä pienimuotoinen lisärakentaminen.

Ely-keskus kritisoi edelleen viitaten vanhentuneeseen yleiskaavaan. Nähtävilläolo ei ole tuonut muutoksia, joten on puolestani ok.

– Bemböle, esitys kaupunginhallitukselle

Tämä oli lautakunnassa luonnoksena toukokuussa, jolloin laitoimme yksimielisesti nähtäville.

Kyse on Bembölen kahvituvan ympäristöstä. Kaavan tavoitteena on säilyttää alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja luoda edellytykset alueen kehitykselle. Kaavaa on luonnosteltu tiiviissä yhteydessä kaupunginmuseon kanssa. Glimsinjokilaakso säilyy luonnontilaisena. Bembölen peltoaukealle mahdollistetaan siirtolapuutarhojen ja palstaviljelmien sijoittuminen.

Nähtävilläolo ja muistutukset eivät johtaneet merkittäviin muutoksiin. On puolestani ok.

– Lommila, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville

Valtuusto palautti Lommilan kauppakeskuskaavan kokouksessaan 10.12. uudelleenvalmisteltavaksi siten, että päivittäistavarakaupan määrä vähennetään 88000 k-m2 -> 4000 k-m2. Muutos on niin merkittävä, että kaava on laitettava uudelleen nähtäville. Tämän lisäksi on tarkennettu hotellin paikkaa. Sen voi sijoittaa nyt alueen pohjoisosaan Kehä III:n viereen, ei kauppakeskuskortteliin.

Tässä vaiheessa meille ei esitellä uuutta konseptia kauppakeskukselle, ilmeisesti niitä kehitellään nähtävillä olon aikana. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia lausuntoja kaavasta valtuuston päätöksen jälkeen saadaan.

– Perusmäki, Niipperinpelto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen

Tämä oli lautakunnassa 3.10. ja laitettiin yksimielisesti nähtäville.

Tavoitteena on sallia ajoyhteys lähivirkistysalueelle muutaman tontin kohdalta. Hakijoina ko. tonttien vuokralaiset ja kiinteistöjen omistajat. Muutosalueen omistaa Espoon kaupunki.

Naapurit ovat edelleen jättäneet muistutuksia, jotka eivät ole johtaneet muutoksiin. Perusteluna muutokseen on se, että tonteille saadaan esteettömät liittymät. Tämä on puolestani ok.

– Laajalahti, Turvesuo pohjoinen, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseks
Tätä on pyöritelty lautakunnassa useaan kertaan. Liiketilaa on tulossa yhteensä  47 500 k-m2 (vajaat puoli Lommilaa!). Pääkäyttötarkoitus on tilaa vaativa erikoiskauppa (puutarhaliike, rautakauppaa, kodinkoneita, sisustusta). Työn alla olevassa maakuntakaavassa on esitetty Turvesolmun kohdalle uutta vähittäiskaupan suuryksikköä.

Ongelma on, että uusi kauppakeskus tulee yleiskaavan viheralueelle. Tätä ovat asukkaatkin kritisoineet. Edellisessä vaiheessa pohdin palautusta viheralueen säilyttämiseksi, mutta kun sille ei löytynyt kannatusta, tyydyin muutokseen että virkistysreitille varattua tilaa levennetään Turunväylän eteläpuolella.

Laajalahti ry on ollut erityisen huolissaan massiivisen kauppakeskittymän tuomasta lisäliikenteestä Laajalahteen. Lautakunnan päätöksen myötä kaavamääräyksiin on lisätty rakennuskielto kunnes Turveradantie ja Turvesolmun eritasoliittymä Turunväylälle on toteutettu. Kielto on voimassa enintään kolmen vuoden ajan. Tavoitteena on, että teiden rakentaminen käynnistettäisiin vuonna 2013-2014.

Laajalahti ry vaatii lisäksi, että myös Turveradantie Olarinluomaan pitää olla rakennettu ennen kuin kauppakeskus voidaan tehdä. Itseäni mietityttää myös, riittääkö tuo kolme vuotta liittymän valmistumiseen.

Ja vielä yksi mutta: Turvesuo on nyt Espoon keskeisin lumenkaatopaikka ja saamiemme selvitysten mukaan vaikeasti korvattavissa

Listatekstissä todetaan, että korvaavat väliäaikaiset lumenkaatopaikat tulisivat Vermon raviradan koillispuolelle ja Vanttilaan. Jatkossa tutkitaan lumensulatusasemaa Blominmäen jäteveden purkuputken varrelle. Puhdistamon on arvioitu valmistuvan 2020.

– Matinkylä-Saunalahti  metrotunneli, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Kyse on länsimetron jatkon maanalaisista kaavoista. Kaava pitää sisällään kuusi asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Kaavassa on varauduttu kahteen vaihtoehtoiseen varikkoalueeseen: Sammalvuori ja Harmaakallio.

Tällä kaavalla ei linjata metron päätepysäkkiä (Kivenlahti/Saunalahti), eikä varikon paikkaa (Sammalvuori/Harmaakallio). Jos metro viedään Saunalahteen, siitä tarvitaan valtuuston erillinen päätös. Päätös tuotaneen valtuustoon vielä tämän vuoden aikana, aikataulu riippuu valtion rahoituspäätöksestä.

Varikkojen osalta asetelma on se, että Harmaakallio on Saunalahden aseman pohjoispuolella, eli jos varikko menee sinne, olisi metroa jatkettava Saunalahteen.

Varikosta ei voi päättää irrallaan metron päätepisteestä. Harmaakallio on osa keskuspuistoa, suojelun arvoista metsää ja siellä on Brinkinmäen pohjavesialue. Näin ollen varikko sinne tulisi kalliimmaksi ja heikentäisi luontoarvoja. Sammalvuori taas on asukkaille tärkeä viheralue, johon kohdistuu myös kova suojelupaine. Jos varikko tulisi Sammalvuoreen, olisi rakentamisenaikainen liikenne suunnattava suoraan Länsiväylälle, ei asuinalueiden kautta. Mutta siis, varikon paikasta päätetään erikseen tarkempien selvitysten pohjalta.

Metron päätepisteen osalta: Espoon raidevisiossa pikaraitiotie kulkee Kivenlahdesta Kauklahden kautta Lommilaan. Minusta tässä yhteydessä olisi syytä tarkastella laajemmin, miten on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa raideyhteys Kauklahdenväylän varteen. Ja miten se vaikuttaa siihen, minne tulisi metron pääteasema Espoon osalta.

Kaupunginhallitus antaa huomenna lausunnon länsimetron jatkon YVA:n tarpeesta (pohajesitys on, ettei YVA:a tarvita, vihreät ovat toista mieltä). Varikon paikka sekä mahdollinen jatko Saunalahteen (metrolla vai pikaratikalla) ovat asioita, jotka olisi myös syytä yvata.

Muistutuksissa korostuu erityisesti Kaitaan ja Saunalahden asukkaiden ymmärrettävä huoli tonttien alla menevän metrolinjan vaikutuksista (tärinä ja maalämpökaivot). Nämä pyritään huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Linjausta ei voida muuttaa ilman että se vaikuttaisi asemien paikkoihin, koska metro vaatii kulkeakseen tietyt kaltevuudet ja säteet.

– Matinkylä, Matinlahti II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Säästöpankkiopiston entiset opisto- ja majoitusrakennukset puretaan ja niiden paikalle rakennetaan viisi 4 – 5 – kerroksista asuintaloa. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen, 2- kerroksiseen pysäköintilaitokseen. Alueen rakennusoikeus laskee vähän.

Tontin pohjoisosassa on jo Hoas:n opiskelija-asuntoja 7 x 3-kerroksisissa taloissa. Tontin kalliomäet ja niiden puusto on merkitty säilytettäviksi.

Kaavaluonnos on ollut nähtävillä, eikä muistutuksia tullut. Minusta vaikutta ok:lta.

– Vanttila, Lasihytinrinne, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Kaava-alue sijaitsee Kauklahden keskusta-alueella Kauklahdenväylän tuntumassa radan eteläpuolella. Asemakaavalla mahdollistetaan kaupallisten palveluiden toteuttaminen sekä muutetaan teollisuusalueen korttelin (Lumene) merkintöjä ja määräyksiä vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kaava-alueen pinta-ala on n. 8 ha ja alueen rakennusoikeus on yhteensä n. 37 400 k-m2. Kaupallisia palveluita tulee ainakin 7000 k-m2 verran (mm. K-kauppa).

Hyvä, että Kauklahden keskustaan saadaan palveluita, mutta harmi, että ne tulevat Kauklahdenväylän varteen 600-700 metrin päähän asemasta. Ely-keskus kritisoi lausunnossaan keskuksen paikkaa, ja mitoitusta. Kauklahden vanha keskusta radan pohjoispuolella on suojeltu, joten sinne ei uutta kaupallista keskusta ole mahdollista sijoittaa.

– Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelman hyväksyminen

– Kaupunkisuunnittelulautakunnan lautakuntasopimuksen 2009-2012 seuranta ja arviointi

Lautakuntasopimus ja sen seuranta kannattaa erityisesti tulevien lautakunnan jäsenten lukea läpi.