Odotetusti tämän päiväisessä kokouksessa puhuttiin lähinnä Raide-Jokerista. Kävimme hyvän evästyskeskustelun ja valmistelijat vakuuttivat, että evästykset otetaan huomioon. Siksi emme päätyneet tekemään päätökseen muutoksia.
Alla ne asiat, joissa päätös erosi pohjaesityksestä. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa (Kv-asia)
Kysymyksen tehnyt perussuomalaisten Simon Elo ei ollut tyytyväinen vastaukseen, josta syystä kaupunginjohtaja veti asian pois listalta.
– Matinkylän keskus II – Matinkallio, asemakaavan muutos, alue 312003 (Kv-asia)
Tämä jätettiin pöydälle, koska kaavakartat puuttuivat vielä kokouksessa.
– Etuosto-oikeuden käyttäminen Espoonkartanon kylässä tehdyssä kiinteistönkaupassa
Keskusteltiin etuosto-oikeuden käytön periaatteista. Olisi hyvä tietää kauppojen taustoista, esimerkiksi onko kyse kiinteistön siirtämisestä sukupolvelta toiselle.
KD:n Järvenpää esitti, että etuosto-oikeutta ei käytetä, Särkijärvi kannatti. Äänin 11-4 hyväksyttiin etuosto-oikeuden käyttö. Olimme tällä kannalla. Näimme maan hankinnan kaupungille järkevänä tulevan kaavoituksen kannalta.
– Selvitys Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin
Tästä käytiin valmistelijoiden läsnäollessa pitkä keskustelu. Vaihtoehdot selvitettiin alustavaa yleissuunnitelmaa varten jo 1994 ja maailma on muuttunut sen jälkeen paljon. Metropäätöksessä 2006 edellytettiin Raide-Jokerin pikaista suunnittelua. Nyt henki oli kuitenkin se, että kiire ei ole, koska hanke on HLJ:ssä vasta 2020-luvulla, jos silloinkaan. Itse olen kuitenkin siinä käsityksessä, että Helsinki ajaa hanketta eteenpäin, joten korostin, että Espoon on pysyttävä jatkoselvityksistä huolimatta kelkassa mukana. Kyse ei ole vain pätkästä raidetta Espoon puolella vaan seudullisesta hankkeesta.
Konsulttiselvitykset siis sain käsiini pyytämällä. Esittelijä muutti selostustaan niin, ettei niihin enää viitata. Olisin suonut, että sen sijaan linkit selvitykseen olisi lisätty esityslistan liitteeksi. Vaikka selvitykset sisälsivät ihan överiä maankäyttöä, ne osoittivat kuitenkin että käyttäjäpotentiaalia on ilmankin.
Keskustelun lopputulema oli, että alkuperäisen linjauksen ja ”Kehänvartta Otaniemeen” linjauksen lisäksi selvitetään myös vaihtoehtoja, että ratikka kulkisi Leppävaarasta nykyisen kaupunkirakenteen (Laajalahti ja Pohjois-Tapiola) kautta Otaniemeen. Ja mahdollisesti niin, että toinen haara menisi Tapiolaan. Nyt kannattaa selvittää kaikki esillä olleet vaihtoehdot, jotta päätöksentekovaiheessa ei jää spekuloinnin varaa.
Esitin myös sitä, että jatkoselvitysten yhteydessä tehdään lain mukainen Natura-arviointi. Tätä kirjausta ei pidetty perusteltuna, koska tässä vaiheessa ei olla hakemassa maankäytön tehostamista Natura-alueen viereen. Vedin sitten esitykseni pois luottaen siihen, että tarvittavat selvitykset tehdään ennen kuin linjauspäätös tulee meille tehtäväksi.
Erityisesti ilahdutti se, että vaihtoehdoksi esitettiin ratikan vetämistä kehän bussikaistoille, jolloin ei tarvittaisi edes yleiskaavan muutosta. Jäämme siis odottamaan jatkoselvitysten tuloksia.
Vedin esityksen pois. Esittelijän esitys hyväksytty yksimielisesti. Luvattiin, että selvityksissä huomioidaan eri vaihtoehdot ja myös ympäristövaikutukset.
”Nyt henki oli kuitenkin se, että kiire ei ole, koska hanke on HLJ:ssä vasta 2020-luvulla, jos silloinkaan.” HLJ 2011:ssä Raide-Jokeri on ennen vuotta 2020 käynnistettävä hanke.
Kyllä, siksi osaltamme kiirehdimme suunnittelua ja korostimme, ettei tämä jatkosuunnittelu saa viivyttää hankkeen kokonaisaikataulua tai Espoon mukana oloa. Espoossa raide-jokerin edellä ovat raidehankkeista länsimetron jatko ja kaupunkirata Espoon keskukseen/Kauklahteen. Raide-Jokeri ei kuitenkaan ole kustannuksiltaan näihin verrattava.
Helsingissä tosiaankin ajetaan hanketta eteenpäin. Valtuustostrategiaan kirjattiin, että raidejokerin rakentamista pyritään kiirehtimään. Varsinaisten rakennussuunnitelmien työstö on käsittääkseni tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna.
Ja kehän varren reitistä: sen ongelmana toisaalta on, että sinne on kaikilla sitten pitkät kävelymatkat. Ratikkaliikenne toimii parhaiten, kun pysäkit ovat mahdollisimman hyvin keskellä asutusta.
Toisaalta tämä tietenkin liittyy myös kysymykseen, halutaanko Leppävaaran ja Tapiolan välisiä alueita tiivistää, vai ehkä pikemminkin jättää nykytilaansa. Jälkimmäisessä tapauksessa siellä ei yhtä paljon tarvitakaan joukkoliikennettä, jolloin alueen ohittaminen on ihan luontevaa.
Alustavan yleissuunnitelman linjauksen ongelma on juuri se, että se kulkee Laajalahden melko valmiin pientaloalueen ali ja halki eikä Pohjois-Tapiolassakaan juuri ole tiivistämisen mahdollisuuksia. Yleiskaavassa reitin varteen on osoitettu uutta asutusta, mutta kovin massiivista se ei ympäröivän asutuksen takia voi olla.
Kehän varren ongelma taas on se, että vaikka jotkut näkisivät siinä paljonkin maankäytön kehittämisen potentiaalia, on vieressä Natura-alue ja yleiskaavan viheralueet, joita ei pidä uhrata. Mutta jos kehän varren linjaus osoittautuu Otaniemen liikennetarpeiden kannalta järkeväksi ilman Laajalahden rantojen rakentamista, se voisi olla ratkaisu, jolla ratikka saataisiin myös Espooseen.
Kokouksessa esitettiin myös näkemyksiä, että sähköbussit ovat tulevaisuuden tekniikkaa, eikä raiteita tarvittaisi ollenkaan. Ymmärtääkseni Helsinki on kuitenkin nostamassa Jokeria raiteille ja haluaisin kyllä sen ratikan myös Espooseen.
Sähköbussit? Oikeasti ratikat ovat kovassa nousussa. Uusia ratikkalinjoja rakennetaan ympäri maailman myös sellaisiin kaupunkeihin, jotka ovat niistä jo luopuneet tai joissa niitä ei ole ennen ollut. Alalla kehitetään myös paljon, esim. on tulossa vurtajohdotonta tekniikkaa, jossa virta saadaan raiteiden välistä induktiotekniikalla. Esim. Tukoholmassa ratikkalinjoja rakennetaan todella paljon lisää ja muutamia säästyneitä linjoja uudistetaan.
Sinänsä tuo Kehän linjaus voisi olla ns. pienemmän riesan tie Raide-Jokerin linjaamiseen Espoossa ja samalla tosiaan saataisiin Otaniemi helpommmin Raide-Jokerin palvelun piiriin. Otsolla on mielestäni perusteltu näkemys asiaan.
Tuohon Kehän linjausvaihtoehtoon muuten sellainen kehittämisehdotus (mikä tosin nostaa samalla sen hintaa), että Otaniemeen päin tultaessa Turunväylän ylityksen jälkeen rata voisi mennä tunneliin ja tulisi jälleen maan pinnalle Turvesuontien risteyksen jälkeen Kehä I:n itäpuolella. Nyt esitetty linjaus saattaa nimittäin vaatia kohtuullisen jännittävää ratageometriaa ja järjestelyjä tuossa Kehä I:n ja Turunväylän risteyksen lounaispuolella.
Raide-Jokerin raiteiden sijoittaminen Kehän nykyisten bussikaistojen paikalle on mielestäni huono ratkaisu. Niiden viemää tilaa voidaan kyllä hyödyntää siirtämällä Kehän nykyinen ajoratojen välissä oleva erotuskaista yhden kaistan verran länteen päin, jolloin Kehän itäreunalle muodostuu kahden kaistan levyinen tila raitiotielle.
Tähän tietysti liityy jonkin verran suunniteltavaa koskien mm. työvaihejärjestelyitä, työnaikaisia bussiliikenteen järjestelyjä ja töiden yhteensovittamista Leppävaarasta itään menevän rataosan töiden kanssa, jotta tiedettäisiin miten pian raitioliikenne voitaisiin aloittaa, koska tämä vaikuttaa suunnittelussa käytettävissä oleviin teknisiin ratkaisuihin. Tarvittaessa osalle matkaa saataisiin lisää tilaa siirtämällä Kehän itäpuolella kulkevaa 110 kV(?) sähkölinjaa tai kaivamalla se maan alle.
Kuinka pitkästä matkasta Kehää pitkin nyt ylipäätään puhutaan? Jos vain Turvesuontien ja Kalevalantien välinen matka mennään Kehän viertä, se ei liene ihan paha.
Lisäksi puhuit tuossa esitekstissä siitä, että Tapiolan ja Otaniemen välille on ehkä turha odottaa kaksia raiteita. Mutta onhan raide-Jokerille joka tapauksessa tulossa pidempikin pätkä rinnakkaisia raiteita Leppävaaran ja Huopalahden aseman välille. Ja yhtä lailla ne siellä kuin Tapiolan ja Otaniemenkin välillä palvelisivat eri tarpeita ja täydentäisivät. Se tulee entistä tärkeämmäksi, jos Kehä I:n Otaniemen kohta meinataan täydennysrakentaa.
Raidekilometreinä sillä ei kuitenkaan ole eroa, mitkä kaksi sivua kolmiosta Tapiola – Pohjois-Tapiola – Otaniemi rakennetaan.
Lisäksi soisin myös tarkasteltavan vaihtoehtoa, jossa Tiederatikka tulee Munkkiniemestä Otaniemeen ja jatkaa siitä Tapiolan keskukseen tai Pohjois-Tapiolaan. Kuinka kova hätä Espoolla olisi Suurpelto saada raiteiden ääreen?
Aamun Hesaria lukiessa tuli fiilis että muuta kuin Kehän vaihtoehtoa ei enää tosissaan mietitäkään. Jännä sinänsä kun miettii että vielä syksyllä/talvella Louko hymähteli haastatteluissa otaniemeläisten vaatimuksille.
Tutkitaanko tässä nyt ollenkaan sitä vaihtoehtoa että ratikka haarautuisikin kahdeksi Maarin nurkilla (P-Tapiolan ABC:llä), toinen Otaniemeen ja toinen Tapiolaan? Aamun Hesarin kuvaa katsellessa tuli mieleen että Otaniemestä/Miestentieltä matka Tapiolaan olisi jokseenkin yhtä pitkä kuin ABC:ltäkin. Haarautumisen etuna on, että yhteys Tapiolaan olisi nopeampi, Tapiolan keskustan kehitys turvaantuisi paremmin, Weegeen alue tulisi raiteiden piiriin ja pätkä raiteita olisi valmiina jos Munkkiniemen ja Suurpellon välille halutaan joskus vetää linja.
Toinen selvittämisen arvoinen linjaus olisi se että Kehältä tuleva ratikka ajaisi Otaniemessä Tekniikantietä ja sieltä Tapiolantielle, jolloin Otaniemi tulisi palvelluksi mutta päävaihtoasema pysyisi Tapiolassa. Reitti olisi nopea ja varsin suora.
No vähän harmitti kyllä Hesarin juttu, kun viestittelin kokouksen jälkeen toimittajalle, että nimenomaan evästettiin selvittämään eri vaihtoehtoja. Jutussa pääpaino näytti olevan asukkaiden vastustus ja raidelinjauksen siirto, ei niinkään se, mikä olisi toivottava lopputulos ja mitkä sen vaikutukset. Laitan tästä nyt vielä viestiä asian valmistelijoille.
Ymmärtääkseni myöskään raideleveydestä ei ole vielä päätetty. Espoo haluaa Hesingin raiteita leveämpää, mikä käy ilmi Loukon sitaatista. Helsinki ymmärrettävästi Helsingin ratikan kanssa yhteensopivaa. Tämäkin osoittaa, että kyse on laajemmasta asiasta kuin vain tästä yhdestä pätkästä.
Louko taas puhuu joko läpiä päähänsä tai sitten erittäin epätarkasti. Pikaratikka ei ole missään tapauksessa puoli metriä leveämpi, vaan 2,65 metriä leveä, siinä missä Helsingin uudet ratikat ovat 2,4 metriä. Vanhat nivelet taitavat olla 2,2 metriä. Mutta kaluston leveydellä taas(kaan) ei ole mitään merkitystä sille, kuinka leveää kalustoa sillä ajetaan. Raideleveys (ei -väli) voi hyvin olla 1000 mm ja ratikan leveys 2,65 m.
Raideleveyden sijaan pitääkin ratkaista, riittääkö Jokerille 2,4 metriä leveät vaunut. Jos välttämättä halutaan 2,65-metriset, sitten on ihan sama onko se raideleveys 1000 mm vai 1435 mm. Tosin 1000 mm kanssa voinee käyttää samaa huoltokalustoa, ja Jokerin raiteita voi käyttää Helsingin katuratikoiden varikkoajoon.
Markku Markkulan mielipiteet ovat kyllä yhtä jännät. Pikaraitiotie ei tarkoita ratikkaa, joka ohittaa metron tavoin asuinalueet kovaa ja kaukaa. Pikaraitiotie on ratikka, joka pysähtyy vain pysäkeillä ja ajaa pysäkinvälit junamaisen aikataulutetusti. Aikaisemmin suuuniteltu linjaus on puhtaan pikaraitiotiemainen. Asutuksen ohittaminen pysähtymättä taas ihan puhdasta hölmöyttä.
Ja bussi-Jokerin funktio nimenomaan ei ole siirtää ihmisiä pitkiä matkoja. En muista ulkoa, mikä se keskimatkapituus oli, mutta erittäin lyhyt kuitenkin. Linjan 30 kilometrin pituus ei kerro mitään siitä, kuinka pitkiä matkoja se palvelee. Vähän samoin kuin Helsingin ja Kemijärven välisellä radalla suosituin tehtävä matka taitaa olla Pasila-Tikkurila.