Lomalla pystyin hyvin irrottautumaan Espoon asioiden hoitamisesta, mutta uutisointi Espoon korkean rakentamisen periaatteista ja ennen kaikkea toimialajohtajan lausunnot saivat tarttumaan kynään. Kirjoitimme kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelaisen kanssa oheisen vastineen, mutta se ei mahtunut Hesarin mielipidesivuille. Julkaistaanpa teksti siis täällä:
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko totesi Espoon korkean rakentamisen periaatteista, ettei olisi niitä halunnut ensinkään, koska suurin osa rakentamisesta riippuu markkinavoimista ja investoinneista, eivätkä siihen mitkään periaatteet auta (HS 24.7.).
Espoon korkean rakentamisen periaatteet on huolella työstetty raportti, jossa pyritään irti lyhyen tähtäimen tarkastelusta. Korkean rakentamisen pitää kestää aikaa ja kestävän kehityksen kaikki näkökulmat korostuvat sitä enemmän, mitä korkeampaa rakennetaan. Korkea rakentaminen on niin moniulotteinen asia, että hankekohtaisen tarkastelun lisäksi tarvitaan kaupunkitasoiset linjaukset.
Valtuusto päätti yksimielisesti periaatteiden laatimisesta. Niiden virkamiesvalmistelu on ollut todella asiantuntevaa ja laadukasta, mutta poliittista käsittelyä ja julkista keskustelua on haitannut esittelevän virkamiehen eli toimialajohtajan nihkeä suhtautuminen. Tämä vahvistaa valitettavasti käsitystä, että Espoossa kaavoitusta ohjaavat markkinavoimat, ei demokraattinen ja avoin päätöksenteko eikä nykyisten ja tulevien asukkaiden viihtyisä elinympäristö.
Espoon valtuusto hyväksyi kesäkuussa Espoon uuden strategian, jonka mukaan Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Tämä koskee myös korkeaa rakentamista.
Tarkennan mielipidettäni korkeasta rakentamisesta ja ksln hyväksymistä periaatteista. Hesarin uutinen ei antanut oikeaa kuvaa mielipiteestäni.
Espoota ei ole ”uhkaamassa” mikään korkeiden rakennusten vyöry. Korkeat rakennukset ovat erittäin kalliita ja niiden kysyntä ei ole riittävä, jotta olisi tarpeen etukäteen ryhtyä niitä rajoittamaan. Eikä niitä tietenkään kukaan haluakaan tehdä ”liian kauas”.Tätä tarkoitan tässä asiassa markkinavoimilla.
Kuitenkin vasta kaavoitusprosessissa asia ratkaistaan lopullisesti tapauskohtaisesti. Silloin ne voidaan estää, jos johonkin sellaista ei haluta.
Runsaat etukäteiskiellot luovat Espoosta kuvaa hankalana ja negatiivisena paikkana, jota taloutemme kannalta tarpeelliset sijoittajat ja toimijat alkavat vältellä. Jo nyt tällaista on ilmassa.
Ko. periaatteissa on lisäksi otettu aivan turhaan kantaa moneen tekniseen seikkaan,joka ei edes ole kaupunkisuunnittelua.
Näin ollen ei ole tarpeen päättää niitä sitoviksi periaatteiksi. Mutta kyllä niitä voi ksl käyttää kaavojen valmistelussa haluamallaan tavalla.
Jos esim viisi vuotta sitten olisi päätetty tällaiset periaatteet, täytyisi niitä nyt muuttaa. Ja, jos nyt päätämme sitovasti ko. periaatteet, melko varmasti, niitä täytyy muutaman vuoden kuluttua taas muuttaa. Eikö ole viisaampaa säilyttää harkintavalta koko ajan kslla ja khlla.
Näiden laatiminen ei perustunut valtuuston päätökseen vaan toivomukseen.
Itse periaatteiden sisällöstä en merkittävästi ole eri mieltä.
Tarkoitukseni on kuitenkin tuoda asia khn käsittelyyn, kunhan kiireellisimmiltä asioilta aikaa jää.
Olavi Louko
Kiitos tarkennuksesta. Periaatteilla tähdätään nimenomaan siihen, että kun korkeaa rakentamista suunnitellaan, valmistelussa huomioidaan laajasti eri näkökulmat. Kun periaatteet on hyväksytty yleisellä tasolla, helpottaa se uskoakseni yksittäisten tornikaavojen käsittelyä.
Hyvä kuulla, että periaatteet ovat tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn.