Tiistilän silta

Tiistilän kevyenliikenteensilta on rakennettu puusta.

Tässä kevätkauden viimeisen kaupunginhallituksen kokouksen esityslista avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja 9, Porttiniityntie 14 ja Solmukuja 2 (kv-asia)

Espoon Asunnot Oy anoo, että Espoon kaupunki myöntää omavelkaisen takauksen suoritettavan kilpailutuksen perusteella otettaville Espoon Asunnot Oy:n (Soukankuja 9) 4 700 000 euron, (Porttiniityntie 14) 7 700 000 euron ja (Solmukuja 9) 2 780 000 euron määräisille lainoille (yhteensä 15 180 000 euroa).

Nämä ovat korjaushankkeita, kaikkien kiinteistöjen osalta kyseessä on ensimmäinen laaja perusparannus.

– Eronpyyntö valtuutetun toimesta (kv-asia)

Kokoomuksen Tuija Kalpala eroaa muuttuneen henkilökohtaisen työtilanteen takia. Tilalle nousee Jouni Mykkänen.

– Vuoden 2014 toukokuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Toimialojen ennusteiden mukaan loppuvuoden ennuste on heikentynyt ja tilikauden tulos on muodostumassa 9 milj. euroa heikommaksi kuin mitä kuukausi sitten arvioitiin. Tuloksen heikentyminen johtuu erikoissairaanhoidon tilanteen tarkentumisesta.

Ennusteiden mukaan vuosikatetta kertyy ainoastaan 54,6 milj. euroa ja tilikauden tulos jää 59 milj. euroa alijäämäiseksi. Ennusteet ovat n. 40 milj. euroa heikommat kuin muutettu talousarvio. Verotulot ovat jäämässä vajaaksi lähes 15 milj. euroa. Verotulot ovat siten kasvamassa ainoastaan reilun prosentin edellisvuodesta.

Esitetään myös yhtä muutosta. Kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen on budjetoitu 12,0 milj. euroa. Toteuma huhtikuun lopussa 4,4 milj. euroa. Käyttöennuste tänä vuonna on 20,0 milj. euroa. Suurimmat menokohteet ovat Turvesolmu, Suomenlahdentie ja Kaitaantien ja Finnoonsillan jatke. Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen määrärahaa esitetään lisättäväksi 8,0 milj. euroa toimintasuunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja vastaavasti tehtäväalueelle Katu ja viherpalvelut tuloarviota esitetään korotettavaksi 8,0 milj. euroa.

Näin ne tiehankkeetkin syövät rahaa yli budjetoidun.

– Uusien virkojen ja toimien perustaminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa vuonna 2014

HUS:in hallitus on päättänyt että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut järjestetään 1.1.2015 alkaen yhteistoiminnassa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Sitä varten tarvitaan uusia virkoja ja toimia on yhteensä 61. Näistä 32 on hoitotasolla toimivia päätoimisia ensihoitajien toimia, 15 perustasolla toimivia päätoimisia ensihoitajien toimia ja 13 palomiehen virkoja. Lisäksi perustetaan yksi ensihoitoesimiehen virka.

Uusien virkojen ja toimien kustannusvaikutukset vuodelle 2014 ovat enimmillään 0,8 miljoonaa euroa ja vuositasolla 2,4 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaisista kustannuksista vastaa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue.

– Tarkastuslautakunnan opintomatka Luxemburgiin ja Brysseliin

Matka tehdään 10.-13.9.2014 ja lähdössä on ennakkoilmoittautumisten mukaisesti 9 tarkastuslautakunnan jäsentä.

– EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Kv-asia)

Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet sen varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista ovat: Espoo 48 %, Vantaa 43 %, Kauniainen 2 % ja Kirkkonummi 7 %.

Kun ammattikorkeakoulutoiminta siirtyi v. 2008 Metropolialle, jäi EVTEKin tehtäväksi omistaa ja antaa vuokralle toimitiloja ammattikorkeakoulutoimintaa varten.

Tähän ei tarvita kuntayhtymää, joten sitä esitetään purettavaksi siten, että sen hallussa olevat toimitilat siirtyvät Espoon kaupungin (Vanha Maantie 6) ja Vantaan kaupungin (Leiritie 1) tai kaupungin määrittelemän yhteisön omistukseen.

– Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014 – 2020

Puurakentamisen edistämisohjelmalla kaupunki viestii määrätietoisesti omista puurakentamisen painopisteistään (koulut, päiväkodit, sillat, asunnot, korjausrakentaminen ja muu rakentaminen). Kaupunki kannustaa teollisen tuotannon edistämiseen sekä rakentamisen, käytön ja ylläpidon palveluosaamisen lisäämiseen ja uudenlaisten ratkaisujen käyttöönottoon. Tavoitteena on turvata investoinnin kannattavuus, ostaa käytön ajan laatua ja parantaa koko elinkaaren ajalta kokonaisedullisuutta ja ekologisuutta.

Oikein hyvä ohjelma. Osallistuin eilen virkamiehille ja luottamushenkilöille järjestetylle puurakentamiskiertoajelulle. Parantamista Espoolla vielä riittää, täältä löytyi yksi kohde: Tiistilän kevyen liikenteen silta. Ja onhan meillä lisäksi hieno Haltian luontokeskus. Helsingissä nähtiin useampi kohde pientaloja, kerrostaloja sekä Kampin kaunis kappeli ja Viikin hieno kirkko.

– Högnäs, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 633000, 65. kaupunginosa, Högnäs, (osittain Kv-asia)

Tämä on kokouksen hankalin asia. Olen ollut työstämässä kaavaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa viime kaudella, mutta nyt pohdimme ryhmässä nyt vielä kerran, onko se liian tehokas, kun vieressä on herkkä ja kuormittunut Matalajärvi. Kaavaa käsiteltiin lautakunnassa viimeksi vuonna 2012. Sen jälkeen Matalajärvi rantoineen on liitetty Nuuksion kansallispuistoon, jolloin suojelun status on tiukentunut.

Högnäs sijaitsee Kehä III:n luoteispuolella Bodominjärven ja Matalajärven välisellä kannaksella. Noin 38 ha suuruinen alue on vanhaa loma-asunto- ja omakotialuetta. Pysyviä asukkaita alueella on noin 40.

Alueella on noin 70 kiinteistöä, joista kokonaan rakentamattomia on noin 10. Asuinrakennuksista valtaosa on vapaa-ajan asuntoja. Pihapiireissä on lisäksi saunoja ja muita talousrakennuksia. Högnäsiin on vuonna 2007 valmistunut vesi- ja viemäriverkko.

Tavoitteena on vanhan loma-asunto- ja omakotialueen kehittäminen ja mahdollisuuksien luominen täydennysrakentamiseen. Suunnittelussa turvataan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja luonnonarvot. Alueen kokonaisrakennusoikeus on noin 23 800 k-m2, minkä lisäksi saa rakentaa taloustiloja 15 – 20 %, n. 3640 k-m2. Alueen arvioitu asukasluku on n. 530 (1 as/45 k-m2).

Kaavaa on tehty vuodesta 2007 ja syynä se, että ELY ei myönnä poikkeuslupia (ELY myöntää luvat, koska alue on ranta-aluetta). Vireillä on tällä hetkellä kymmenkunta poikkeuslupaa ja rakentamispaineita on huomattavasti enemmänkin.

Nähtävilläolon aikana tehtiin muutoksia lähinnä katuverkkoon. Rakennusoikeus kasvoi 90 k-m2, vaikka rakennusoikeuden suurta määrää kritisoitiin.

Hulevesiä varten on kaavassa varattu mahdollisuus rakentaa viivytysaltaita ja muita viivytysrakenteita AH- korttelialueille, VL- alueelle ja SL/nat- alueelle. Näiden hidastustoimenpiteiden avulla pyritään varmistamaan, että Bodominjärven ja Matalajärven veden laatu ei heikkene lisärakentamisesta huolimatta.

Natura-arviossa on selvitetty, minkälaisia vaikutuksia Högnäsin valmisteluvaiheen suunnitelmilla on Natura-alueeseen. Arviossa todetaan, että kaavahankkeella on vähäinen kielteinen vaikutus Matalajärven Natura-alueen luontoarvoihin ja siinä on lueteltu toimenpiteitä, joilla kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää. Näitä toimenpiteitä on pyritty ottamaan huomioon kaavan tarkistuksissa ja asemakaavamääräyksiä laadittaessa. Yksi toimenpiteistä on kuitenkin asukasmäärän vähentäminen, sitä ei ole huomioitu.

Espoon ympäristökeskus esitti lausunnossaan asukasmäärän vähentämistä ja se olisi mielestäni perusteltua kansallispuiston läheisyyden takia. Haluan kuitenkin vielä selvittää, mitä se tarkoittaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta.

Hulevesialtaiden rakentaminen Nuuksion kansallispuistoon kuuluville kiinteistölle edellyttää ympäristöministeriön luvan. Pohjoinen allas on kansallispuiston alueella ja etelään on vastineen mukaan tulossa viivytysoja. Onko asiasta neuvoteltu ministeriön kanssa? Voiko tämä olla valitusperuste?

Uudella kansallispuiston alueella ei vielä ole laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Kansallispuiston alueella toiminnan tulee olla
luonnonsuojelulain mukaista. Haluan vielä selvittää, pitäisikö kaavan toimenpiteet sovittaa hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa ennen kaavan hyväksymistä?

– Kivenlahden teollisuusalue, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 420121, 42. kaupunginosa Saunalahti

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kiviruukin alueelle paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätilojen rakentaminen teollisuusrakentamisen lisäksi.  Alueelle on alustavasti suunniteltu autokaupan, rautakaupan ja muita paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan (niin sanotun tiva-kaupan) tiloja sekä näiden kaupallista tarjontaa täydentäviä palveluita. Alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta 5 167 k‑m2.

Autokaupat siirtyisivät tänne Niittykummusta. Kaupsulautakunta hyväksynyt tämän yksimielisesti.

– Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksen johdosta sekä kaavan määrääminen osittain voimaan, Blominmäen osayleiskaava

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Espoon ympäristöyhdistyksen (Espyy) valituksen, jolloin Espyy valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Espyyn HHO:lle tekemässä valituksessa esitetääni, että hyväksytty osayleiskaava on luonnonsuojelulain vastainen, yleiskaava ei perustu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin jätevedenpuhdistamon maakunnallisesti arvokkaalle luontoalueelle aiheuttamien mahdollisten haittojen arvioinnin osalta, kaavaratkaisu on maakuntakaavan vastainen heikentäen maakunnallisesti tärkeää ekologista yhteyttä, ja osayleiskaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

KHO:lle tekemässään valituksessa Espyy vaatii, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava niiltä osin kuin sillä on hylätty yhdistyksen vaatimus poistaa kahta asuntoaluetta (A) koskevat kaavamerkinnät sekä sisällyttää kaavakarttaan liito-oravan kulkuyhteyttä suojaava riittävä merkintä.

Espoon lausunnossa todetaan, että valituksen sisältö on muuttunut, eikä sitä pitäisi ottaa käsittelyyn. Ja jos otetaan, pitäisi se hylätä, koska liito-oravat on riittävästi huomioitu.

Tätä kaavaa väännettiin aikanaan tiukasti kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja saatiin A-alueita pienennettyä ja ekologisia yhteyksiä parannettua. Ja vielä valtuustossa teimme töitä ekoyhteyksien eteen, tosin Riston toivomus hävisi niukasti. Raportti kokouksesta löytyy täältä:

Valtuusto 18.3.2013 Blominmäen osayleiskaava hyväksyttiin

Tässä vaiheessa voinemme olla pohjaesityksen takana.

– Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus ja maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus

Kaupunki myy Merituulentien alueelle kaavoitetun korttelialueen LähiTapiolalle, joka kehittää, suunnittelee ja toteuttaa omille tonteilleen ja Merituulentien korttelialueelle liike- ja palvelutiloja sekä asuntoja käsittävän arkkitehtonisesti korkeatasoisen kaupunkikeskuksen vaiheittain vuosina 2014-2020.

LähiTapiolahanketta markkinoidaan nimellä Ainoa, jonka ensimmäinen vaihe avattiin entiseen Sokoksen taloon syksyllä 2013. Osana LähiTapiola-hanketta Merituulentie johdetaan korttelialueen läpi tasolla noin +1, kun Merituulentie on nyt tasolla noin +7. Merituulentien alentamisella luodaan edellytykset Tapiolan keskuksen perusteelliselle uudistamiselle tulevaisuuden esteettömäksi jalankulku- ja pyöräilykeskustaksi. Merituulentielle toteutetaan bussiterminaali, johon tulee liukuportaat metroasemalta. Stockmannin uusi tavaratalo valmistuu keväällä 2017. Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat vuoden 2018 lopussa.

Kaupunki rahoittaa omat investointinsa osittain LähiTapiolalta saatavilla maankäyttömaksuilla ja tontinmyyntituloilla. Loppuosa kaupungin rahoitusosuudesta saadaan myöhemmin osasta kiinteistöjen arvonnousua Tapiolan keskuksen ja sen ympäristön uudistamisen edetessä.

Vihdoin on päästy sopimukseen Tapiolan keskuksen rakentamisesta. Täytyy vielä paneutua asiaan tarkemmin.

– Kaupungin, SRV Yhtiöt Oyj:n, Sato Oyj:n ja Länsimetro Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen hyväksyminen (Niittykummun metrokeskus)

Kaupunki, SRV Yhtiöt Oyj, Sato Oyj ja Länsimetro Oy ovat allekirjoittaneet 27.5.2014 yhteistoimintasopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen, jossa on sovittu pääperiaatteet Niittykummun metrokeskuksen ja siihen liittyvien rakennelmien toteutuksesta ja kustannusvastuista sekä aikatauluista.

Näin saadaan Niittykummun metroasema rakentumaan. Tämäkin pitää lukea vielä tarkemmin.

– Valtuustoaloite liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi (Kv-asia)

Kaarina Järvenpään (KD) aloite, jossa esitetään, että kaupunki käynnistää selvityksen tavoitteena kehittää kevennetty malli huoneistojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi, esimerkiksi kerrostalojen pienten liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi. Esimerkiksi nostetaan Olari.

Saman sisältöinen aloite on ollut käsiteltävänä 2010 ja vastauksessa siteerataan silloista vastausta. Aloitteeseen suhtaudutaan edelleen kriittisesti. Liiketilat eivät välttämättä sovellu asumiseen ja niiden säilyttämistä puoltaa myös ympäristön pitäminen elävänä.

Lopuksi todetaan kuitenkin, että paikallisessa mittakaavassa liiketilojen asuinkäyttöön muuttamisen mahdollisuutta voitaisiin kuitenkin projektimaisesti tarkastella rajatulla alueella, määritellen kortteleittain ja/tai taloittain sen, missä liiketilojen muuttaminen voisi olla perusteltua kaupunkikuvalliselta ja toiminnalliselta kannalta. Näin saataisiin luotua perustavaa laatua oleva pohjatyö, joka nopeuttaisi yksittäisten hakemusten käsittelyä.

Tällaista projektimaista lähestymistapaa voisi pilotoida Olarissa, joka valtuustoaloitteessa on nostettu esimerkkikohteeksi, ja jossa alueen luonne on muuttumassa keskustan painopisteen siirtyessä Länsiväylän ympärille.

– Valtuustoaloite kaupungintalon korjaamiseksi sisätiloiltaan siten, että sinne sijoitetaan kaikki Espoon kaupungin nuorille suunnatut tuki- ym. palvelut (Kv-asia)

Demareiden Harriet Klarin aloite, jossa toivotaan että Espoon nykyinen tyhjillään oleva kaupungintalo korjataan sisätiloiltaan siten, että sinne sijoitetaan kaikki Espoon kaupungin nuorille suunnatut tuki- ym. palvelut. Kuten sosiaalityö, työllisyyspalvelut, mielenterveys, Vamos jne. Paikkana kaupungintalo on loistava hyvän sijainnin ja erittäin hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Olisi järjetöntä purkaa sellaista rakennusta jolle olisi todella järkevää käyttöä kaupungilla itsellään. Nuorten palveluiden keskittäminen on järkevää vain silloin, mikäli sijainti on oikea ja hyvät kulkuyhteydet jokapuolelta Espoosta.

Vastauksessa todetaan, että virastokeskus-asemakaavan muutosehdotuksessa varaudutaan sijoittamaan Kaupungintalon nykyiselle paikalle työpisteitä noin 200 – 250 henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät.

Asemakaavamuutoksen käsittelyn yhteydessä päätetään lopullisesti rakennuksen purkaminen tai mahdollinen perusparannus. Tavoitteena on tuoda asemakaava valtuuston päätettäväksi syksyn 2014 aikana.

Peruskorjaaminen edellyttäisi mm. rakennuksessa olevan asbestin poistamista, julkisivurakenteiden uusimisen ja talotekniikan merkittävää parantamista. Vasta peruskorjaamisen jälkeen alempiin kerroksiin 1-2 olisi mahdollista sijoittaa muita yleisiä kaupunkilaisia palvelevia tiloja, vaikkapa tässä aloitteessa tarkoitettuja tiloja.

Peruskorjaamisen kustannukset olisivat runsaat 20 M€. Tällaista määrärahaa ei toistaiseksi ole taloussuunnitelmassa.

Kaupungintalon kohtaloa ei ratkaista valtuustoaloitteilla, vaikka sitä on sinnikkäästi yritetty. Onneksi kaava on tulossa valtuustoon vielä tänä vuonna.