Valiokunnissa jatkuivat talousarviokuulemiset ja ympäristövaliokunta kävi jo valmistavan evästyskeskustelun lausunnon sisällöstä. Nostin esiin muun muassa luonnon monimuotoisuuden häviämisen ilmastonmuutoksen torjunnan veroisena uhkana. Luontopaneelin toimintaedellytykset on turvattava, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. 100 miljoonaa lisää luonnonsuojeluun ja toimintaohjelma HELMI elinympäristöjen monimuotoisuuden parantamiseksi ovat saaneet asiantuntijoilta paljon kiitosta.

Ilmastotoimien osalta asiantuntijakuulemisten viesti oli yksiselitteinen: toimenpiteitä tarvitaan lisää. Näihin palataan hallituspuolueiden yhteisessä ilmastokokouksessa tammikuussa. Kuntien merkitys niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin luonnonsuojelussa on merkittävä. Se on tärkeä huomioida resurssien jaossa.

Korostin myös, että niin ympäristöhallinnon kuin ympäristöjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. Ympäristöjärjestöjen rahoitus on pidettävä vähintään viime vuoden tasolla. Vaje on hallituksen esityksessä 200 000 euroa.

Tässä vain muutama poiminta nostoista. Lausunnon yksityiskohtainen käsittely jatkuu istuntovapaan jälkeisellä viikolla valiokuntaneuvoksen evästyskeskustelun pohjalta kirjoittaman lausuntoluonnoksen pohjalta.

Ympäristövaliokunnan lausunto tiedonannosta koskien EU:n toimien tehostamista maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi

Tämä on yksi esimerkki EU-asioista, joita lautakunnat käsittelevät.

Suuri valiokunta on pyytänyt ympäristövaliokunnalta lausuntoa valtioneuvoston selvityksestä koskien Komission tiedonantoa EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi.

Hyväksyimme lausunnon yksimielisesti ympäristövaliokunnan 24.10. kokouksessa.

Tiedonannon tavoitteena on ehdottaa tapoja tehostaa EU:n toimia, joilla suojellaan maailman metsiä ja ennallistetaan metsiä kestävällä ja vastuullisella tavalla.

EU:n kulutus on noin 10 % koko maailman osuudesta tarkasteltaessa kokonaisloppukulutuksen aiheuttamaa metsäkatoa. EU:hun tuodaan useita metsäkatoa aiheuttavia tuotteita, kuten palmuöljyä, lihaa, soijaa, kaakaota, maissia, puuta ja kumia. Meillä on siis velvollisuudet ja mahdollisuus vaikuttaa metsäkatoon myös EU:n rajojen ulkopuolella.

Tiedonannossa ehdotetaan kumppanuuteen perustuvaa toimintamallia, eli tiivistä yhteistyötä tuottaja- ja kuluttajamaiden sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Viisi päätavoitetta metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen vastaisten EU:n toimien tehostamiseksi ovat:

1.) Pienennetään maankäyttöön kohdistuvaa EU:n kulutusjalanjälkeä ja kannustetaan ihmisiä EU:ssa kuluttamaan tuotteita toimitusketjuista, jotka eivät aiheuta metsäkatoa.

2.) Tehdään yhteistyötä tuottajamaiden kanssa, jotta voidaan vähentää metsiin kohdistuvia paineita ja varmistaa, ettei EU:n kehitysyhteistyöstä aiheudu metsäkatoa.

3.) Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä metsäkadon jametsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi ja kannustetaan metsien ennallistamiseen.

4.) Suunnataan rahoitusta kestävämpien maankäyttötapojen tukemiseen.

5.) Tuetaan metsiin ja hyödykkeiden toimitusketjuihin liittyvien tietojen saatavuutta, laatua ja käyttömahdollisuuksia. Tuetaan tutkimusta ja innovointia.

Tavoitteena on laatia Suomen puheenjohtajakauden aikana neuvoston päätelmät siitä, miten tiedonannossa kuvatut toimenpiteet toimeenpannaan tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Ympäristövaliokunnan lausuntoluonnos oli perusteellinen, mutta kaipasi minusta joiltain osin tiukennusta. Pidän tärkeänä, että EU pyrkii torjumaan metsäkatoa kauppasopimusten ehtoja tiukentamalla sekä tarvittaessa myös uuden lainsäädännön keinoin. Amazonin metsäpalot nostivat ongelman laajaan julkiseen keskusteluun. Tässä on nyt toiminnan paikka.

Käydyn keskustelun pohjalta lausuntoon tehtiin seuraavat muutokset:

Kappaleessa 3 muutettiin 3. virke kuulumaan seuraavasti ja siirrettiin se kappaleen viimeiseksi virkkeeksi: ”Hyvin toimivien järjestelmien vaikuttavuutta on syytä tehostaa ja selvittää mahdollisuudet laajentaa niitä koskemaan muita tuotteita.”

Esimerkiksi kehitysmaissa laittoman puutavaran maahantuonnin ehkäisemiseksi säädetty FLEGT-asetus on osoittautunut toimivaksi. Miksi siis ei selvitettäisi viipymättä mahdollisuuksia ottaa käyttöön vastaavia säädöksiä laajemmin.

Lisättiin kappaleen 5 loppuun uusi virke: ”Valiokunta pitää tärkeänä, että EU edistää kauppasopimuksissa metsien suojelua ja kestävää metsätaloutta koskevia määräyksiä ja kannustaa sellaisten maatalous- ja metsätuotteiden kauppaan, jotka eivät aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä.”

Lausuntoluonnos ei ottanut lainkaan kantaa kauppasopimuksiin. Siksi ehdotin tätä lisäystä. Kauppasopimuksen ehtojen tiukentamistahan vaadittiin laajasti Amazonin metsäpaloihin liittyen koskien Mercosur-sopimusta (sen piiriin kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay).

Lisättiin lausunnon loppuun uusi kappale: ”Valiokunta pitää tärkeänä, että metsäkadon pysäyttämiseksi käyttöön otetaan tehokkaimmat menetelmät ja ratkaisut. Näitä ovat markkinamekanismien lisäksi erityisesti edellä kuvatut hyvän hallinnon vahvistaminen ja olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanon vahvistaminen, rahoituksen kestävyyden varmistaminen ja tiedon lisääminen markkinoilla kestävistä ja metsäkatoa aiheuttamattomista tuotantoketjuista tarvittaessa uuden lainsäädännön keinoin.”

Lausuntoluonnos ei ottanut lainkaan kantaan uuden lainsäädännön tarpeisiin metsäkadon ja ihmisoikeuksien minimoimiseksi. Siksi pidin tärkeänä asian mainitsemista. Se tuli yksimieliseen lausuntoon tässä muodossa.
Tässä kohtaa oli siis kyse EU:n tiedonannosta, ei varsinaisista lainsäädäntöesityksistä. Minusta oli kuitenkin tärkeää, että saimme valiokunnan lausuntoa jämäköitettyä.

Asuntopolitiikan 8-vuotisen kehittämisohjelman laadinta käyntiin

Pitkäjänteisen asuntopolitiikan valmistelu etenee eduskunnassa. Hallitusohjelmaan kirjasimme, että asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. Vihreä eduskuntaryhmä valitsi minut varsinaiseksi jäseneksi ohjelman parlamentaariseen seurantaryhmään. Lämmin kiitos ryhmälle luottamuksesta!

Asumisen kehittämisessä on kaksi tärkeää näkökulmaa ja tavoitetta: kuinka pienennämme asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä ja kuinka varmistamme sen, että kohtuuhintaisia asuntoja on riittävästi tarjolla niitä tarvitseville.

Kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan liittyy olennaisesti segregaation torjunta erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa.

Seurantaryhmän tehtävänä on tukea ohjelman valmistelua, ottaa kantaa sen päälinjauksiin, arvioida ohjelman valmistelutyötä, edistää valmistelua palvelevaa vuorovaikutusta erityisesti poliittisten toimijoiden kesken sekä osallistua asiaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

On todella kiinnostavaa päästä perehtymään ja linjaamaan asuntopolitiikkaa vihreiden edustajana seurantaryhmässä. Työlle on reilu vuosi aikaa, sillä ohjelma on tarkoitus antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kestävän asuntopolitiikan toteuttamiseen tarvitaan kaupungit ja kunnat mukaan. Siksi oli hienoa päästä Espoon kaupunginhallituiksen tila- ja asuntojaoston iltakouluun kertomaan ja keskustelemaan hallituisen asuntopoliittisista linjauksista. On tärkeää, että tiivis vuoropuhelu jatkuu ja voin hyödyntää sitä osaamista, joka karttui kyseistä jaostoa puheenjohtaessa ennen kuin tulin valituksi kansanedustajaksi.

Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen tukemisen lisäksi MAL-sopimukset ovat keskeinen keino valtion ja kuntien kumppanuuteen asuntopolitiikassa. Kestävän kaupunkirakenteen kannalta olennaista on valtion tuki kaupunkien joukkoliikennehankkeille. Espoossa on välttämätöntä saada kaupunkiradan jatkon (Leppävaara-Kauklahti) rahoitus mukaan MAL-sopimukseen. Tämän eteen olen tehnyt töitä ja työ jatkuu. MAL-sopimukset on tarkoitus saada maaliin tämän vuoden loppuun mennessä.

Ensiapua kuntien talousahdinkoon

Eduskunta käsitteli 23.10. hallituksen kolmatta talousarviota, jossa esitetään 237 miljoonan euron valtionosuuksien aikaistamista ensi vuodelta tälle vuodelle helpottamaan kuntien akuuttia kassakriisiä.

Totesin puheessani, että kuntien heikko taloustilanne huolestuttaa, koska kuntien taloudesta riippuu aivan olennaisesti se pystyvätkö kunnat huolehtimaan asukkaidensa terveydestä ja hyvinvoinnista, pystyvätkö ne tarjoamaan laadukasta koulutusta ja varhaiskasvatusta ja pystyvätkö ne torjumaan ilmastonmuutosta ja suojelemaan ympäristöä.

Kuntien menoja kasvattavaa erityisesti sote-menojen kasvu. Vuoden 2019 kuntien tuloverokertymä on jäämässä noin 900 miljoonaa euroa alhaisemmaksi kuin vielä keväällä arvioitiin. Pitkän tähtäimen ongelmana on, että menot kasvavat tuloja nopeammin.

Hallitus ottaa ongelman tosissaan. Kuntien tilannekuvan valmistelu on käynnistetty. Työn ensimmäinen vaihe valmistuu tammikuussa 2020. Sen jälkeen olemme toivottavasti viisaampia tarvittavista toimista kuntien taloustilanteen parantamiseksi.

Nostin puheessani esiin myös kasvukaupunkien haasteet. Kasvaminen on kallista, se näkyy esimerkiksi Espoossa, joka velkaantuu vauhdilla. Kasvukaupungeilla on keskeinen rooli kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Siksi on tärkeää, että hallitus tekee vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Puhe kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Kansalaisaloite Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla luovutettiin eduskunnalle

Yli 60 000 allekirjoitusta kerännyt Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle 22.10. Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen, BirdLifen, Luonto-Liiton sekä Natur och Miljön alulle laittama kansalaisaloite vaatii avohakkuiden lopettamista valtion mailla. Kiitos aloitteen tekijöille tärkeän asian esiin nostamisesta ja kansalaisille laajasta tuesta luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeälle asialle.

Avohakkuut koskettavat ihmisiä viimeistään, kun tuttu marjametsä tai rakas mökkimetsä häviää. Monille on ollut huojentavaa kuulla, että avohakkuille on vaihtoehtoja.

Aloite sai vaadittavat nimet kasaan jo liki vuosi sitten. Koska viime eduskunta ei olisi ehtinyt käsitellä asiaa, aloitteen luovuttaminen lykättiin vaalien yli. Hakkuukeskustelua käytiin aloitteen ansioista myös eduskuntavaalien alla ja itsekin allekirjoitin aloitteen.

Avohakkuiden lopettaminen valtion mailla on hyvin linjassa hallituksen luonnon monimuotoisuus- ja hiilinielutavoitteiden kanssa. Avohakkuiden korvaaminen jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla lisäisi Suomen hiilinieluja ja turvaisi monen lajin kasvu- ja elinympäristön.

Kansalaisaloite toimii tärkeänä keskustelun avauksena ja eduskunnassa käytäneen asiasta värikäs lähetekeskustelu. Asia on käsiteltävä huolella eduskunnassa. Toivottavasti myös ympäristövaliokunta saa antaa asiasta lausunnon.