Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 30.1.2020

Maailmalla metsät palavat ja jäätiköt sulavat. Etelä-Suomessa olemme menettämässä yhden vuodenajoista, kun lumiset talvet käyvät yhä harvinaisemmiksi. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja luontokin menee sekaisin. Tänä talvena mustarastas on pesinyt Espoossa jo tammikuussa. 

Me voimme valita jäämmekö kiistelemään siitä, ketkä ovat ilmastonmuutoksen suurimpia pahiksia, vai lähdemmekö määrätietoisesti tekemään työtä sen eteen, että maapallo saadaan säilytettyä elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. 

Suomi on hallituksen johdolla valinnut jälkimmäisen tien. Haluamme, että Suomi on korkean osaamisen maana kokoaan suurempi, kun haetaan ratkaisuja aikamme polttaviin ongelmiin. Se edellyttää meiltä rohkeutta, keskinäistä luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.

Hiilineutraali Suomi on mahdollista saavuttaa vuoteen 2035 mennessä, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 7,6 prosenttia vuodessa tavoitteen saavuttamiseksi. Nykyisillä toimilla tahti on vajaat kaksi prosenttia vuodessa. 

Tarvitsemme siis lisää mittavia ja ripeitä toimia kaikilla sektoreilla. Energiantuotannossa on päästävä irti fossiilisista polttoaineista, turve mukaan lukien. Liikenteen päästöjä on vähennettävä roimasti lisäämällä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä nopeuttamalla  siirtymistä sähköautoihin. Meidän on siirryttävä kestävään ja ilmastoviisaaseen ruokajärjestelmään lisäämällä kasvipohjaista maataloutta ja ruoantuotantoa. Päästöjen vähentämisen lisäksi on kasvatettava metsien ja maaperän hiilinieluja. 

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on ilmastonmuutokseen verrattava globaali kriisi, johon meidän on löydettävä kestävät ratkaisut. Vuosi 2020 on luonnon monimuotoisuuden supervuosi, joka huipentuu lokakuussa, kun maailman maat päättävät yhteisistä tavoitteista YK-kokouksessa Kiinassa. Tarkoitus on sopia määrällisistä mitattavista tavoitteista vuodelle 2030 sekä askelmerkeistä vuosille 2040 ja 2050. 

Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen kulkevat lopulta käsi kädessä, sillä ilmastonmuutos kiihdyttää lajien taantumista. Molemmissa on kysymys tämän ainutkertaisen maapallomme säilyttämisestä elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.

Tämä talvi on ollut kuin loppumattomiin jatkuva marraskuu. Tartutaan yhdessä toimeen, jotta myös lapsenlapsemme ja heidän lapsensa saavat nauttia lumileikeistä ja monimuotoisesta luonnosta.