Täysistuntotyöskentely lähti osaltani käyntiin tiistaina valtiopäivien avajaiskeskustelussa, jossa sain puheenvuoron. Muistutin että alkanut vuosi on luonnon monimuotoisuuden supervuosi ja toin nuorten terveiset: “Tehdään biodiversiteetistä kansakunnan yhteinen projekti.”

Keskiviikkona yli 55 000 nimeä kerännyt lentovero-kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle. Osallistuin Pikkuparlamentin kansalaisinfossa järjestettyyn tiedotustilaisuuteen, jossa muun muassa tietokirjailijat Esko Valtaoja ja Risto Isomäki perustelivat, miksi Suomessakin kannattaa ottaa käyttöön kansallinen lentovero. Vihreiden ryhmä kannattaa lentoveroa. Lähiviikkoina asiasta käydään eduskunnassa lähetekeskustelu.

Torstaiaamuna olin MTV Uutisaamussa keskustelemassa turpeesta ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskosen kanssa. Vihreiden kanta asiaan on selvä: ilmaston ja ympäristön kannalta paras paikka turpeelle on maassa.

EU:n tuoreen Green Dealin ansiosta jäsenmaiden on mahdollista saada EU:n reilun siirtymän rahastosta tukea fossiilisista luopumiseen. Tähän meidän kannattaa nyt tarttua ja tukea alueiden sekä turvealalla työskentelevien hallittua reilua siirtymää uusiin elinkeinoihin ja energiantuotantomuotoihin. Turpeen verokohteluun palataan maaliskuun kehysriihessä.

Suorat TV-esiintymiset on aina vähän jännittäviä. Täältä voit katsoa miten meni.

Torstain kyselytunnille valmistelin kysymyksen kuntien tukemisesta liikenteen ilmastopäästöjen vähentämisestä. Valitettavasti en päässyt kysymystä esittämään. Kysymysteksti löytyy kokonaisuudessaan tästä raportista.

Työviikko oli hyvä päättää Korso-Koivukylän vihreiden ystävänpäivätapahtumaan, jonne vein eduskunnan terveiset. Keskustelua virisi muun muassa raidehankkeista, soidensuojelusta ja lentoverosta. Kiitos Vantaan vihreille kutsusta ja kaikille läsnäolleille hyvästä kekustelusta!

Valtiopäivien avajaiskeskustelu: Tehdään biodiversiteetistä kansakunnan yhteinen projekti

Eduskunta keskusteli istuntokauden aluksi hallituksen politiikasta vuonna 2020. Puhetta riitti muun muassa työllisyydestä, koulutuksesta, perhevapaauudistuksesta, hoitajamitoituksesta ja ilmastostakin.

Itse muistutin siitä, että tämä vuosi on luonnon monimuotoisuuden supervuosi. Tässä puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

Haluan nostaa keskusteluun maapallon tulevaisuuden. Tämä vuosi on luonnon monimuotoisuuden supervuosi.

Lokakuussa maailman maat kokoontuvat YK:n kokoukseen Kiinaan päättämään uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Emme ole kyenneet pysäyttämään monimuotoisuuden häviämistä vuoteen 2020 men­nessä. Tämä vuosi tarjoaa mahdollisuuden kirittää toimia luonnon puolesta.

Lajiston uhanalaistuminen kiihtyy Suomessakin. Yksi nopeimmin heikentyneistä eliöryhmistä on linnut, joista jo 35 prosenttia on uhanalaisia. Uhanalaisuuden merkittävin yksittäinen syy on metsien käyttö.

Hallitus on jo ryhtynyt ripeästi toimiin ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkosen johdolla. Tämän vuoden talousarviossa panostetaan ennätykselliset 100 miljoonaa luonnonsuojeluun.

Helmi-elinympäristöohjelmalla tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen.

Arvoisa puhemies,

Sain tammikuussa osallistua ympäristöministeriön ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton järjestämään biodiversiteettityöpajaan yhdessä 50 nuoren kanssa.

Tapahtuma on osa laajempaa projektia, jonka tarkoituksena on tuoda nuorten ääni kuuluviin syksyn kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa.

Nuorten viesti oli selvä: “Tehdään biodiversiteetistä kansakunnan yhteinen projekti.”

Tuon viestin lupasin tuoda tänne eduskuntaan.

Suomalaista luontoa voi suojella vain Suomessa. On tärkeää, että jatkamme hyvin käynnistyneitä toimia luontomme lajirikkauden turvaamiseksi.

Sen lisäksi Suomen on kansainvälisissä neuvotteluissa määrätietoisesti edistettävä kunnianhimoisia, mitattavia ja selkeitä tavoitteita luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Kyselytuntikysymys, joka jäi kysymättä: Kunnille tukea liikenteen päästöjen vähentämiseen

Arvoisa puhemies,

Monet kunnat ovat lähteneet ilmastotyöhön tosissaan. Reilu neljännes suomalaisista asuu kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaliksi jo vuoteen 2030 mennessä.

Suomen ympäristökeskus julkisti tällä viikolla ensimmäiset vertailukelpoiset luvut Suomen kuntien ilmastopäästöistä. Päästöt ovat vähentyneet keskimäärin 15 prosenttia vuodesta 2005. Suunta on oikea, mutta lisää toimia tarvitaan. Kuntien päästöjä on leikattava 70-80 prosenttia, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Erot kuntien välillä ovat kuitenkin valtavat. Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla on hieno esimerkki edelläkävijyydestä: se on muutamassa vuodessa yli puolittanut päästönsä, ja työ jatkuu.

Suurin yksittäinen päästöjen lähde laskennassa on tieliikenne, joka aiheuttaa neljänneksen kuntien päästöistä. Kysynkin ministeri Harakalta: Miten hallitus aikoo tukea kuntia liikenteen päästöjen vähentämisessä, jotta toimet ovat riittäviä Suomen kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi?

Ja jatkokysymys:

Arvoisa puhemies,

Hallitus on tosiaan sitoutunut puolittamaan liikenteenpäästöt vuoteen 2030 mennessä. Tarvitsemme erilaisia ratkaisuja kaupungeissa ja harvaan asutuilla alueilla.

Suuret kaupunkimme tekevät määrätietoista työtä liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi Helsingin seudun MAL-suunnitelma on kokonaisuutena laadittu kestävää liikkumista edistäväksi ja liikenteen päästöjä vähentäväksi.

Selvityksissä tehokkaimmaksi yksittäiseksi keinoksi vähentää liikennesuoritetta ja sen aiheuttamia päästöjä on tiemaksu eli ajoneuvoliikenteen hinnoittelu. Kysyisinkin ministeri Harakalta, miten etenee kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruukamaksujen käyttöönoton mahdollistavan lain valmistelu?

Kuulumisia ympäristövaliokunnasta

Ympäristövaliokunnassa hyväksyimme mietinnön mikromuovit kosmetiikassa kieltävästä kansalaisaloitteesta. Aloite on tärkeä ja sen ansioista mikromuoviongelma on noussut laajemmin keskusteluun. Yhdyimme mietinnössä aloitteen tekijöiden huoliin. Koska EU:ssa on vireillä lainsäädännönvalmistelu samasta asiasta, katsoimme, että se riittää tässä vaiheessa lainsäädäntötoimeksi. On kuitenkin tärkeää seurata sekä mikromuovien ympäristö- ja terveysvaikutuksia että lainsäädännöntoimivuutta ja vaikuttavuutta.

Ympäristövaliokunnassa aloitimme myös kuulemiset EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta (Green deal). Todella tärkeä ja kattava ohjelma, josta toivottavasti saadaan myös Suomessa paras hyöty irti.