Kuvittelin, että vuoden viimeinen kokous olisi kevyt, mutta siitä taitaakin tulla yksi kauden haastavimmista. Isoimpina asioina on teknisen toimen johtajan Olavi Loukon lainvoiman saanut lahjustuomio sekä Lommilan kauppakeskuskaava.
Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Tilapäisen valiokunnan asettaminen (Kv-asia)
Valtuustolle ehdotetaan tilapäisen valiokunnan asettamista valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa. Meiltä jäseneksi ja vpj:ksi esitetään Susanna Rahkosta ja varajäseneksi Saara Hyrkköä.
Syynä erikoiseen tilanteeseen on se, että kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu varajäseneksi perussuomalaisten mandaatilla henkilö, joka työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Kuntalain mukaan lautakuntaan ei ole vaalikelpoinen asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö asemastaan riippumatta.
Koska vaalikelpoisuutta ei ole ollut valintaa tehdessä on vaihtoehtoina henkilön itsensä eroaminen tai koko lautakunnan erottaminen. Ko. henkilö on ilmoittanut ettei aio erota.
Tämä asia tuli eteen yllättäen esityslistalla. Laki näyttää olevan yksiselitteinen.
– Vuoden 2013 marraskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
Marraskuun lopun tilanne on hyvin pitkälle lokakuun kuukausiraportissa esitetyn kaltainen, mutta tilikauden tulosennuste on parantunut n. 2,4 milj. euroa. Kulujen kehityksessä arvioita on hieman nostettu, mutta vastaavasti tuloennusteita on nostettu.
Toimialojen ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 95 milj. euroa ja tilikauden tulos 9,7 milj. euroa alijäämäinen. Lokakuussa luvut olivat n. 92,6 milj. euroa ja 12 me.
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2014
Vuoden 2014 talousarvioon liittyen esitetään kaupunginhallitukselle yhteensä 221 uuden viran ja toimen perustamista. Näistä henkilöstömäärän lisäystä 101. Uusista viroista ja toimista 10 perustuu talousarvioneuvottelujen mukaisesti lapsiperheiden tukeen, vanhusten palveluihin ja kouluterveydenhoitoon. Lisäksi panostetaan opetuspuolelle. Esitysten kustannusvaikutukset vuodelle 2014 ovat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa ja vuositasolla 5,2 miljoonaa euroa.
– Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentaminen
HUS haluaa liittyä Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n (Seure) omistajien joukkoon. Seure tuottaa omistajilleen tilapäisen työvoiman vuokraukseen ja henkilöstöhankintaan liittyviä palveluja.
Seuren omistavat Helsingin (59 %), Espoon (20 %), Vantaan (20 %) ja Kauniaisten (1 %) kaupungit. Yhtiö toimii in house -yhtiönä ja myy palveluja omistajilleen omakustannushintaan. HUS tulee omistajaksi noin oletetun käytön (5 %) kokoisella osuudella, ja samaa tahtia aiempien omistajien omistusosuudet pienenevät.
Tämä on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti ja on nähdäkseni järkevää.
– Espoon toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2014-2016
Esitetään, että kh hyväksyy suunnitelman.
Espoo allekirjoitti 2008 Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjan. Peruskirjassa mainittujen toimenpidesuositusten toteutusta varten kaupunginhallitus päätti Espoon osallistumisesta Kuntaliiton projektiin toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi 2010 – 2013 (niin sanottu TASE-projekti). TASE-projektin keskeisenä tavoitteena oli laatia suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi kunnan palveluissa, joka nyt valmistui.
Tasa-arvotoimikunnan pj. Marja Nuora (vihr.) on ollut edistämässä suunnitelman laatimista ja kertoi, että se on syntynyt aidosti henkilökunnan omana työnä ja on siten hyvä pohja tasa-arvotyön jatkamiselle. Todella hienoa, että suunnitelma on nyt kh:n hyväksymistä vaille valmis. Ja hienoa, että meillä on tarmokas Marja tasa-arvotoimikunnassa paimentamassa suunnitelman toteuttamista.
– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen
Päätösehdotus on, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmat ja merkitsee tiedoksi vuoden 2014 kärkiprojektit ja -toimenpiteet.
Kärkiprojektit ovat:
Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma
– Muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät ja omaishoitajien vertaistukiryhmät
– Löytävä vanhustyö: ”78-v synttärikutsut”
Kestävä kehitys -kehitysohjelma
– Kestävän kehityksen portinvartijat
– Energiatietopalvelu
– Puurakentamisen edistäminen
– Suomenlahtivuosi
– Keke -esimerkkialueet kaupunkisuunnittelussa
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma
– Kaupunkimarkkinoinnilla asukkaita, yrityksiä ja investointeja Espooseen
– Elinvoimaa, kilpailukykyä ja innovaatioita hankintojen kautta
– Espoon Yrityskylä -konsepti
– Kaupunki houkuttelee yritystoimintaan
Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma
– ”Viranomaisten yhteistyö nuoren tukena – liputusmallin käyttöönotto” -projekti
– ”29 -kortti” -nimellä kulkeva projekti
– ESR-esiselvityshanke nuorten työllisyyspalveluista Espoossa
Osallistuva Espoo -kehitysohjelma
– Miten voin vaikuttaa Espoossa? – ohjeet
– Palkitseva lähitekeminen
Ohjelmaryhmät ovat tehneet hyvää työtä, joten kaupunginhallitus tuskin ryhtyy tekemään suunnitelmiin muutoksia. Tärkeää silti, että kh-tasolla seuraamme ohjelmatyön etenemistä.
– Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen
Tapiolan keskuksen pysäköintitiloja suunnitellaan laajennettavaksi keskushuollon tarpeisiin. Eli pysäköinnin yhteyteen tehdään myös muuta tilaa muiden osakkaiden tarpeisiin (mm. LähiTapiola ja tulevat kiinteistöjen omistajat). Kaupunki ei käytä tiloja, eikä osallistu kustannuksiin. Toteutus hoidetaan kuitenkin yhteisen yhtiön kautta.
Tämä on hyväksyttiin konsernijaostossa yksimielisesti. Kaupungille ei tule kustannuksia.
– Kaupunginhallituksen opintomatka Manchesteriin ja Lontooseen
Kaupunginhallitus tekee opintomatkan Manchesteriin ja Lontooseen 21.-23.1.2013. Matkalla tutustutaan mm. kestävää kaupunkikehittämistä edistäviin rakennuskohteisiin (mm. julkisten tilojen sisäilmaratkaisut, puurakentamiskohteet) erityisfokuksena koulurakentaminen, Iso-Britannian hallituksen toimenpiteisiin kestävyysvajeen korjaamiseksi sekä Quarple Helix -innovaatiomallin johtamiseen (käyttäjälähtöiset innovaatiot, jotka syntyvät yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin yhteistyönä).
Vihreistä mukaan lähdössä kaikki kolme kaupunginhallituksen jäsentä (allekirjoittanut, Saara Hyrkkö ja Jyrki Myllärniemi) sekä valtuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell.
– Valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen 2013-2015 hyväksyminen
Tämä on osa hallituksen kaupunkipolitiikkaa. Sopijaosapuolia ovat ministeriöt, ely-keskus, Helsingin seudun 14 kuntaa, alueella toimivat korkeakoulut ja Uudenmaanliitto.
Tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Toimenpiteitä:
– Metropolialueen kehittäminen vetovoimaisena matkailukohteena
– Yritys-, korkeakoulu- ja julkissektorin yhteistyön vahvistaminen maahanmuuttajataustaisen työvoiman asettautumisen ja työllistämisen edistämiseksi
– PK-teollisuuden (teknologia, elintarvike) roolin, rakenteen ja liiketoimintamallien uudistuminen
– Uutta luova talous – luovan osaamisen laaja-alaisempi hyödyntäminen metropolialueen kilpailukyvyn kasvun ja uudistumisen lähteenä
– Pääkaupunkiseudun maailmanluokan yrityspalveluekosysteemin kehittäminen
– Metropolialueen saavutettavuuden ja logistisen aseman vahvistaminen
– Innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen
Paljon hyviä tavoitteita. Sopimus hyväksytään niin monen tahon toimesta, ettei muutoksia tässä vaiheessa liene tarkoituksenmukaista tehdä. HSYKissä tätä käsiteltiin lyhyesti myös.
– Teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta saama tuomio
Pohjaesitys: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi. Samalla valtuusto toteaa, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Väänsimme kesäkuussa kh:n päätökseksi hovioikeuden tuomion tultua, että asiaan palataan, kun päätös on lainvoimainen. Nyt on se hetki. Vaadimme esityslistalle selvitystä eri toimenpidevaihtoehdoista. Selostus on siltä osin puutteellinen, esimerkiksi toisiin tehtäviin siirtoa ei toimenpiteenä kuvata lainkaan. Olen pyytänyt tähän tarkennusta. Kaupunginhallituksen maanantain kokoukseen on tulossa Kuntaliiton lakimiesten lausunto asiasta.
Parasta olisi, että asia palautettaisiin tai jätettäisiin pöydälle, jotta valmistelua voidaan asianmukaisesti täydentää ja ryhmät ehtivät käsitellä asian. Näin isosta asiasta ei pidä päättää niin, että osa perusteluaineistosta jaetaan vasta samana päivänä. Päätöksenteolla ei ole kiire, koska asia on tulossa vasta 27.1. valtuustoon.
Selväksi on käynyt, että tuomio on horjuttanut Loukon luottamusta, eikä sitä voi ohittaa olankohautuksella. Siksi olen pettynyt asian puolivillaiseen valmisteluun. Vihreiden valtuustoryhmä suhtautuu asiaan sen vaatimalla vakavuudella ja vastuunsa ymmärtäen. Jo käräjäoikeuden tuomion tultua esitimme valtuustossa huomautuksen antamista, mutta se ei saanut enemmistön kannatusta. Nyt tuomion saatua lainvoiman on johtopäätösten aika.
– Sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus perustettiin vuonna 2002 ja vuoden 2004 alusta sen toiminta siirrettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteisellä sopimuksella Helsingin sosiaaliviraston yhteyteen ja nimettiin Soccaksi. Soccan toiminta on lakisääteistä toimintaa. Sen tehtävänä on turvata toimialueellaan mm. sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen, sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn yhteys ja sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Myös varhaiskasvatus kuuluu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevan lainsäädännön piiriin.
Tällä sopimuksella Soccan toiminta siirtyy HUSin alaisuuteen. Sopimus on jo hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Tämä on osaltaan sote-uudistuksen ennakointia.
– Lasihytinrinne, maankäyttö- ja esisopimusten sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen (osittain Kv-asia)
K-kauppa Vanttilaan parantamaan Kauklahden seudun palveluita. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa keskusteltiin kaupan sijainnista suhteessa Kauklahden keskustaan, mutta todettiin että tärkeinä on saada kaupallisia palveluita Kauklahteen. Myös kevyen liikenteen väyliin kiinnitettiin huomiota, jotta palvelut olisivat hyvin ja turvallisesti saavutettavissa myös ilman autoa.
– Lommila, maankäyttö- ja esisopimusten sekä asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Karvasmäki (osittain Kv-asia)
Valtuuston palautuksen jälkeen päivittäistavarakaupan määrä on pienennetty 4000 k-m2. Se ei kuitenkaan muuttanut varsinaista konseptia, eli edelleen alueelle on tulossa Citymarket ja Prisma vetoinen kauppakeskus. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa kesäkuussa Vihreät esittivät palautusta ja hylkäämistä. Palautus hävisi äänin 9-6 (vihr + peruss + kepu) ja hylkäys äänin 10-5 (vihr + peruss.). Demarit ovat siis kääntyneet kannattamaan hanketta.
Ja kyllä tässä kaupan keskusliikkeetkin ovat muuttaneet kantaansa. Ennen ensimmäistä valtuustokäsittelyä väittivät, ettei konsepti missään tapauksessa kannata pienemmällä päivittäistavarakaupan määrällä. Valtuuston palautuksen jälkeen mieli kuitenkin muuttui, konsepti ei.
Emme edelleenkään voi kannattaa Lommilan kaavaa tässä muodossa. Kun palautusvaihtoehto on nyt katsottu, tullemme tekemään suoraan hylkäysesityksen näillä perustein:
– Hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta.
– Asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun.
– Ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.
– Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue.
– Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi.
– Palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on tarkoitettu. Lommila-Gloms -kaavaa on perusteltu erityisesti seudullisesti merkittävän tilaa vievän erikoiskaupan tarpeilla. Nykymuodossaan kaava kuitenkin perustuu pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.