Vuosi 2015: Mitä sain aikaan

20141207 TiinaElo 22Espoon kuntapolitiikan vuotta leimasivat muun muassa maan hallituksen päätöksiin reagoiminen ja vaikuttaminen, tiukka taloustilanne ja säästöpaineet, liikelaitosten purkaminen sekä sisäisten sotkujen selvittely. Syksyllä lisähaastetta toi turvapaikanhakijoiden kasvanut virta.

Kevään eduskuntavaaleissa oli ehdolla peräti yhdeksän kaupunginhallituksen jäsentä ja koko valtuuston puheenjohtajisto. Lämmin kiitos vielä kerran upealle tukiryhmälleni sekä kaikille tukijoille ja äänensä antaneille! 2860 ääntä ei riittänyt kansanedustajan paikkaan, mutta 1765 ääntä Espoosta antoi vahvan mandaatin jatkaa Espoon asioiden hoitamista. Kiitos luottamuksesta!

Omassa työssäni korostan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja hyvää valmistelua. Kuluneena vuonna olen avannut kaupunginhallitus- ja valtuustotyöskentelyä 80 blogikirjoituksessa ennen ja jälkeen kokousten.

Tähän kirjoitukseen olen koonnut niitä asioita, joihin olen itse käyttänyt aikaa vaikuttanut kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajan sekä tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan roolissa. Iso kiitos taustatuesta ja avusta kuuluu vihreälle valtuustoryhmälle ja muille luottamushenkilöille.

1. Metropolihallinto kuopattiin – tilalle sote ja itsehallintoalueet?

Alkuvuodesta väänsimme metropolihallintolausuntoa myönteisempään suuntaan, vaikka vastustus erityisesti Kokoomuksen suunnalta oli ankaraa. Yhden muutoksen saimme aikaan: Espoon  lausunnossa kannatettiin vaaleilla valittua metropolivaltuustoa.

Eduskuntavaalien jälkeen metropolihallinto haudattiin, mutta tilalle on tulossa vieläkin järisyttävämpi muutos: Koko Uudenmaan laajuinen sote- ja itsehallintoalue. Ensimmäinen lausunto tästä uudistuksesta annetaan tammikuussa.

2. Sisäilmaongelmat kuriin ja tilakustannukset haltuun

Tilakeskuksessa on tila- ja asuntojaoston johdolla panostettu sisäilmaongelmien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi ohjeistus sisäilmaongelmatilanteissa toimimiseen.
Nyt keskitymme erityisesti tilakustannusten pienentämiseen. Puheenjohtajana käytän paljon aikaa asioiden läpikäymiseen Tilakeskuksen toimitusjohtajan kanssa.

3. Tilaaja-tuottajamallin purkaminen: Eroon liikelaitoksista, Espoo Cateringista yhtiö

Vihreiden pitkään kritisoima, byrokratiaa ja päällekkäisyyttä aiheuttanut teknisen toimen tilaaja-tuottajamalli purettiin. Uhkana oli kahden liikelaitoksen ulkoistaminen. Vaadimme, että palveluiden tuotantomalleja arvioitaessa kaikki vaihdot ovat mukana. Lopulta päätettiinkin siirtyä takaisin peruskaupunkimalliin, mikä oli mielestämme hyvä ratkaisu.

Suhtauduimme kriittisesti Espoo Cateringin yhtiöittämiseen ja joka vaiheessa pidimme esillä henkilöstön työehtojen turvaamista. In house yhtiössä pidimme tärkeänä, että sen hallitukseen valitaan luottamushenkilöitä. Vihreitä hallituksessa tulee edustamaan Päivi Salli.

4. Ei leikata lapsilta

Talousarvioneuvotteluissa pidimme pienten puolta: Päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta ja kotihoidon kuntalisää maksetaan jatkossakin myös 2-3 vuotiaille. Subjektiivisesta päivähoidosta päätetään erikseen tammi-helmikuussa ja sitä ennen tehdään ihmis- ja lapsivaikutusten arviointi. Vihreät kannattaa subjektiivisen päivähoidon säilyttämistä.

Opetukseen saatiin lisärahaa 550 000 euroa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen (kompensoimaan valtion leikkauksia). Tämä erityisesti kiitos vihreiden Inka Hopsun sitkeyden ja määrätietoisuuden.

5. Espoolle maapoliittiset linjaukset

Maapolitiikalla linjataan, miten kaupunki hankkii ja luovuttaa maata ja miten maanomistajat osallistuvat esimerkiksi alueensa katujen rakentamiseen. Vihreät ovat vuosikausia vaatineet kaupungilta aktiivista maapolitiikkaa ja maapoliittista ohjelmaa. Saimme kirjauksen valtuustosopimukseen ja nyt on paperi hyväksytty valtuustossa.

Sain neuvotteluissa mukaan vihreille tärkeitä tavoitteita: Aktiivista maanhankintaa, riittävästi tontteja valtion tukemaan asuntotuotantoon, täydennysrakentamisen edistämistä sekä sen, että maanhankinnalla ja -luovutuksella edistetään kestävän kehityksen ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista. On myös tärkeää, että tontinluovutuksissa huomioidaan erikokoiset ja -tyyppiset toimijat.

6. Lisää painoarvoa kulttuurille

Pidimme tärkeänä, että kulttuuriohjelma käsitellään valtuustossa. Sain varsin ansiokkaaseen ohjelmaan kaupunginhallituksessa lisäyksen, että ohjelman toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Myös talousarvioneuvotteluissa puolustimme kulttuuria. Saimme 230 000 euron lisäyksen kompensoimaan Ison omenan palvelutorin käyttökustannuksia.

7. Laadukasta ja kohtuuhintaista joukkoliikennettä kaikille

Vihreät puolustivat laajalla rintamalla erityisryhmien (vammaiset, sokeat, eläkeläiset) alennus- ja vapaalippuja, sekä oikeutta kulkea lastenrattaiden kanssa tai pyörätuolilla ilman lippua. Nämä saatiinkin säilymään. Itse kävin asiasta neuvotteluja pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä.

Olen neuvotellut myös suurten infrakustannusten  (länsimetro ja kehärata) vaikutuksista lipunhintoihin. On epäreilua, että raiteiden rakentamiskustannuksia maksatetaan joukkoliikenteen käyttäjillä. Samaa työtä ovat tehneet Sirpa Hertell HSL:n hallituksessa ja Saara Hyrkkö konsernijaostossa. Kaupunkien väliset neuvottelut käynnistetään ensi vuonna.

8. Pohjois-Espoon metsät suojeltava turhilta hakkuilta!

Pohjois-Espoossa virisi metsäkiista, kun 2300 hehtaarille kaupungin metsiä tehtiin hoitosuunnitelmaa paljolti metsätalouden lähtökohdista. Hakkuutoimenpiteitä oli suunniteltu noin 900 hehtaarin alueelle.

Luontojärjestöt kritisoivat hakkuita ylimitoitetuiksi ja asukkaat ovat huolissaan lähimetsiensä kohtalosta. Vihreät tekivät niin teknisessä- kuin ympäristölautakunnassa valtavan työn hakkuiden torppaamiseksi. Itse tein aktiivisesti työtä kaupunginhallituksesta käsin.

Vaikuttamistyön tuloksena suunnitelmat paranivat, mutta paljon jäi vielä vahdittavaa kun niitä lähdetään toteuttamaan. Uusimme talousarvioneuvotteluissa kirjauksen luonnonhoidon toimintamallin päivittämisestä. Se piti tehdä jo tänä vuonna, mutta virkamiehet priorisoivat toisin.

9. Kohti pyöräilykaupunkia

Espoolla on hyvä pyöräilynedistämisohjelma, jonka toteuttamista olen edistänyt etupäässä virkamiesten kanssa neuvottelemalla. Teknisen lautakunnan varajäsen Lari Karreinen on tehnyt ansiokasta työtä reunakivien ja pyöräilyn laatureittien parissa. Talousarvioneuvotteluissa saimme kirjauksen pyöräilyn edistämisen resurssien turvaamisesta. Lue lisää Larin blogikirjoituksesta.

10. Hallinnollisten sotkujen selvittelyä ja lisää avoimuutta

Suomenojan sataman sotkuja setvittiin pitkin kevättä. Kihlakunnansyyttäjä nosti syytteen kahta Espoon kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä vastaan ja tältä osin asia on vielä vaiheessa.

Olemme koko prosessin ajan johdonmukaisesti vaatineet jämäkämpää ja nopeampaa puuttumista epäkohtiin sekä asian perinpohjaista selvittämistä. Asiaa yritettiin aivan liian pitkään vähätellä ja lakaista maton alle, mikä on johtanut todella huonoon julkisuuteen. Muun muassa tämän sotkun johdosta kaupungin arvoista, eettisistä periaatteista ja sisäisen valvonnan keskeisimmistä toimintaohjeista työstettiin koko henkilöstölle perusteelliset ohjeet.

11. Teknisen toimen johtajan valinta

Espoossa yksi aikakausi päättyi Olavi Louko eläköitymisen myötä. Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana olin aktiivisesti mukana seuraajan valinnassa ja pyrin osaltani varmistamaan, että prosessi on mahdollisimman avoin ja valtuutetuilla on edellytykset valinnan tekemiseen.

Vihreiden ykkösehdokas oli Lahden teknisen toimen johtaja Matti Kuronen. Valtuuston enemmistön äänin valituksi tuli Olli Isotalo. Olavi Loukon yllättävä poismeno vain hetki eläköitymisen jälkeen elokuun alussa oli suuri järkytys.

12. Finnoon mereinen kaupunginosa – tekosaari vai ei?

Pidän Finnoon osayleiskaavaehdotusta pääosin hyvänä. Asuminen keskitetään vahvasti metroaseman ympärille ja suuresta asukasmäärätavoitteesta huolimatta suunnittelussa on onnistuttu turvaamaan viher- ja virkistysyhteydet sekä suojelemaan arvokas lintukosteikko suoja-alueineen.Merentäyttöjen ja ruoppausten osalta osayleiskaavaehdotus on kuitenkin ylimitoitettu ja uhkaa alueen luontoarvoja.

Kun kaavaluonnos laitettiin nähtäville, kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti lisäykseni, että jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä. Tämä on hyvä pohja jatkaa asian käsittelyä kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun osayleiskaava on saatu eri tahojen lausunnot ja muistutukset.

13. Träskändan kartano kuntoon ja asukkaiden käyttöön!

Vihreät ovat sinnikkäästi vaatineet Träskändan kartanon kunnostamista. Keväällä vuokralaista haettiin avoimen kilpailutuksen kautta esimerkiksi hoivakoti tai juhlapalvelu- ja majoitustoiminta. Rakennuksen on oltava avoin myös kuntalaisille.

Kilpailutus ei tuottanut toivottua tulosta ja tila- ja asuntojaostossa palautimme asian uudelleen valmisteltavaksi. Paras ratkaisu olisi, että kaupunki kunnostaisi talon ja kilpailuttaisi sen jälkeen juhla-, asukas- ja kokouskäyttöön. Tärkeintä on varmistaa, että tuleva toiminta säilyttää talon historiallisen arvon ja että talo saadaan aidosti avoimeksi asukkaille.

14. Keilaniemen tornitalot ja Kehä I:n kattaminen

Kaupunginhallitus antoi kevään aikana lausuntoja tiesuunnitelmasta, johon suhtauduimme kriittisesti.  Esityksestäni lausuntoon lisättiin kehotus suunnitella pyöräilyreitit selkeiksi ja sujuviksi myös eritasoliittymien kohdalla.

Vihreiden ryhmä kokonaisuudessaan vastusti hanketta joulukuun ylimääräisessä valtuustossa siihen liittyvien massiivisten ja kaupunkirakennetta rikkovien liikennejärjestelyjen takia. ELY-keskus ja liikennevirasto ovat niitä edellyttäneet turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia, vaikka valtio ei ole valmis maksamaan euroakaan.

15. Vastuulliset hankinnat ja riittävät hankintatoimen resurssit

Olen kantanut huolta hankintatoimen riittävistä resursseista ja osaamisesta Espoossa. Tuhansien tietokoneiden katoaminen on vain yksi esimerkki siitä, että ongelmia on. Espooseen tarvitaan lisää kestävien hankintojen osaamista. Hyvätkään strategiapäätökset eivät auta, jos kenelläkään ei ole aikaa ja taitoa niitä toteuttaa. Vastuullisia hankintoja olen edistänyt myös Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmän puheenjohtajana.

16. Puolustimme Ämmässuon alueen asukkaita ja luontoa

Ämmässuon ja sen ympäristön hankkeet ovat piinanneet asukkaita. Ympäristölautakunnan pj. Henna Partanen on tehnyt ansiokasta työtä vaatiessaan ratkaisuja haittojen minimointiin. Itse olen vaatinut ongelmiin puuttumista kaupunginhallituksessa. Ensi vuoden talousarvioon saimme pöytäkirjamerkinnät puhtaan juomaveden turvaamisesta Mustanpurontien asukkaille sekä Nupurintien kevyenliikenteen väylän kiirehtimisestä.

Olemme myös vastustaneet Esbogårdin aikeita käynnistää massiivinen kivilouhos Ämmässuon Kulmakorven eteläpuolella. Louhosalue sijoittuisi lähimmillään 300 metrin päähän asutuksesta. Lisäksi aivan lähellä on ratsastustalli, jonka toiminta kärsisi. Se tuhoaisi alueen luontoarvoja ja heikentäisi maakunnallisesti arvokasta ekologista yhteyttä sekä haittaisi tulevaa maankäyttöä.

17. Vanttilan lumenkaatopaikka nosti äläkän – kaupunginhallitus reagoi

Vanttilassa asukkaat hätääntyivät ja suuttuivat, kun lumenkaatopaikkaa alettiin tehdä koulun ja asutuksen välittömään läheisyyteen asukkaita kuulematta. Pyynnöstäni kaupunginhallitus käsitteli asiaa. Liikenteen turvallisuutta on parannettu ja kaupunginhallituksen kehotuksesta selvitetään korvaavien lumenkaatopaikkojen perustamista sekä  Vanttilan alueen muuttamista osin asuinkäyttöön.

18. Säilytetään Keran tehtaiden vanhan päärakennus

Tein Harriet Klarin (sd.) kanssa valtuustoaloitteen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämiseksi. Vihreistä Tony Hagerlund on pitänyt asiaa ansiokkaasti esillä. Jatkamme asian edistämistä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

19. Muutama vihreä kädenjälki kaavoituksessa

– Otaniemen keskukseen asuntoja, rannat virkistykseen
Viime valtuustokaudella vastustin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Servinniemen rantojen rakentamista. Nyt Servinniemen suunnitelmat on päätetty haudata ja asumista kaavoitetaan Otaniemen keskukseen lähemmäs metroasemaa. Lautakunnan nykyinen vpj. Kirsi Louhelainen on tehnyt tämän puolesta ansiokasta työtä.

– Tiivistä mutta vihreää kaupunkiasumista Vermoon
Kaava mahdollistaa 5000 asukkaan kaupunginosan nykyisen Perkkaan ja Vermon raviradan väliin. Yhdellä maanomistajista oli vahva visio ekologisesta asumisesta ja tarmoa ajaa visioitaan myös läpi. Tässä meillä on hyvä mahdollisuus tehdä kestävää ja urbaania, mutta kuitenkin luonnonläheistä kaupunkia.

20. Muutama pitkään jatkunut tapaus, joissa vihreät olleet aktiivisia:

– Kaupungintalon kohtalo ei ratkennut vieläkään
Uudenmaan ELY-keskus valitti valtuuston hyväksymästä kaupungintalokaavasta vedoten kaupungintalon ja valtuustotalon suojeluarvoihin. Tätä ennakoin jo kaupunginhallituksessa ja valtuustossa siksi esitin ja kannatin talolle suojelumerkintää. Kaupungintalon kohtalo ratkeaa nyt oikeuden päätöksellä.

– Lommila vielä kerran
Lommilasta päästiin päättämään valtuustossa vielä kerran, kun oikeus katsoi Markku Sistosen (sd.) olleen jäävi päättämään asiasta. Vastustimme edelleen, mutta se ei riittänyt. Kokosin Lommilan vaiheet vihreästä näkökulmasta yhteen kirjoitukseen.

– Högnäsin asemakaava kumoutui ja palautui uudelleen valmisteltavaksi
Uudenmaan ELY-keskus teki kaavasta oikaisukehotuksen, jonka johdosta valtuuston hyväksymispäätös kumottiin ja asemakaava palautettiin uudelleen valmisteltavaksi ympäristövaikutusten takia. Tässä kävi niin kuin oletimme, kun esitimme valtuustossa palautusta. Painavat viranomaislausunnot on syytä ottaa vakavasti, eikä kokeilla kepillä jäätä. Toivottavasti kaava saadaan nyt valmisteltua niin, että sopeutuu paremmin herkälle luontoalueelle.

*   *   *
Kulunut vuosi ja tehty työ lukuina

Kokoukset:
13 valtuusto
24 valtuuston neuvottelutoimikunta
19  neuvottelut ja iltakoulut
16 Vihreä valtuustoryhmä
23 kaupunginhallitus
23 kaupunginhallituksen aamuneuvottelut
13 Vihreä kaupunginhallitusryhmä
12 kaupunginhallituksen puheenjohtajisto
10 tila- ja asuntojaosto
10 konsernijaosto
11 elinkeino- ja kilpailukykyjaosto
21 kaupunkisuunnittelulautakunta
28 muut kokoukset
8 pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä ja Helsingin seudun yhteistyökokoukset
2 EKKV-ohjausryhmä

Muut tilaisuudet ja tapaamiset:
25 virkamiespalaverit
31 seminaarit ja muut tilaisuudet
20 edustustilaisuudet
7 Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä
35 Asukastilaisuudet, asukkaiden tapaaminen ja muut sidosryhmät
24 Vihreiden tilaisuudet (ei vaaleihin liittyvät)

Vierailut ja matkat:
Kuutoskaupunkitapaaminen Oulussa 26.-27.5.
Kuutoskaupunkitapaaminen Vantaalla 20.-21.10.

Comments are closed.